Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, mutta monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa. Joistain yhteistyön kannattajista on tullut sen heikentäjiä.
USA ilmoitti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja Unescosta, lopetti tukensa UNFPA:lle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Kiinan ja Venäjän halu aitoon kansainväliseen yhteistyöhön ontuu.
Brexit sekä joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan kertoo samasta oireilusta EU:ssa.
Monenkeskisen yhteistyön rapautuminen heikentää YK:ta. Rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat sen perustoimintaa. Seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset rauhanturvaoperaatioissa ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille ja pyrkiä luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla. EU tukee YK:n uudistamista ja monenkeskisyysperiaatetta.
Suomen tulee EU-puheenjohtajakaudellaan kannustaa EU:ta sitoutumaan vahvemmin monenkeskisyyden ja YK-järjestelmän puolustamiseen. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät ole itsestäänselvyyksiä. EU:lla on nyt mahdollisuus ottaa paikkansa globaalina arvojohtajana.
YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä.
Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimi.
Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.