Maakuntien mainetyö vahvistaa Suomen brändiä

Viikko sitten aloitin maakuntajohtajana Pohjois-Savossa. On ollut mielenkiintoista vastata kysymyksiin siitä, miksi hakeuduin Pohjois-Savoon tai olenko tullut savolaisten kanssa toimeen.

Kysymykset perustuvat ajatukseen maakuntaidentiteetistä. Savolaisuuteen, kuten muihinkin maakuntiin ja niiden asukkaisiin, liitetään mielikuvia. Kyse on maineesta, joka yksilölle on syntynyt alueesta tai sen asukkaista.

Osalla teistä lukijoistakin lienee jo mielessä monia kuvauksia savolaisista. Ehkä mieleen tulee mukava muisto, tarina tai jopa kaipaus.

Maakuntaidentiteettejä on myös tutkittu. Suomalaisten identiteetit rakentuvat lähipiirin, suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Kansainvälisyys ja paikallisuus eivät ole ristiriidassa keskenään. Lähiympäristö (64 prosenttia), kotikunta (73 prosenttia) ja maakunta (65 prosenttia) ovat tärkeitä lähes kaikille, mutta toisaalta suomalaisten identiteettejä määrittävät laajasti myös pohjoismaalaisuus (75 prosenttia) ja eurooppalaisuus (71 prosenttia). Tiedot perustuvat Suomen kulttuurirahaston ja e2:n tutkimukseen.

Koska suomalaisilla voi olla useita vahvoja identiteettejä, on tärkeää tunnistaa paikallisten ja henkilökohtaisten identiteettien merkitys. Maakuntaidentiteetti voi siis samaan aikaan olla kutsuva ja moninaista identiteettikirjoa kunnioittava ja kuitenkin vahva sekä omaleimainen.

Moni maakunta on viime vuosina tehnyt vahvaa brändityötä. Juuri brändiin kiteytyy mielikuvat, maine ja tarina. Brändityön haaste on siinä, että vuosikymmeniä sitten syntyneet vahvat mielikuvat pysyvät vaikka alue muuttuu ja kehittyy. Osana brändityötä yleensä selvitetäänkin mainetutkimuksella, mitä me itse ja muut meistä ajattelevat.

Onko maakuntaidentiteetillä tai maineella sitten merkitystä? Maakuntaidentiteetti on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä. Sen avulla tehdään tekoja oman alueen ihmisten hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämiseksi. Tärkeää onkin kyetä muodostamaan yhteisiä tavoitteita.

Brändityö auttaa tässä tehtävässä. Alueiden maine vaikuttaa ihmisten ja yritysten sijoittumiseen sekä investointi- ja rahoituspäätöksiin. Maakunnallinen mainetyö tukee laajemminkin Suomen brändiä. Tässä globaalissa tilanteessa on tärkeää, miten Suomi kokonaisuudessaan näyttäytyy maailmalla koko pituudessaan ja leveydessään.

Mikä minut sitten sai kiinnostumaan Pohjois-Savosta? Kyllä se oli maakunnan vahvat yritykset. Ne ovat omalla viestinnällään luoneet kuvaa vetovoimaisesta maakunnasta. Savolaisten kanssa olen tullut hyvin toimeen. Moni tapaamistani henkilöistä on muualta muuttanut. Tämä kertoo siitä, että Pohjois-Savoon voi myös kotiutua.

Maakunnan liitto on alueensa lakisääteinen kuntayhtymä, jossa jokaisen kunnan on oltava jäsenenä. Maakunnan liitto on alueensa merkittävin edunvalvoja. Liitoilla on kaksi lakisääteistä päätehtävää: alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.