Suomen maapinta-alasta melkein kolmasosa on suomaata. Suota on noin 9 miljoonaa hehtaaria. Siitä on täysin suojeltua noin 1,2 ja turvetuotannossa 0,1 miljoonaa hehtaaria.
Suomi voisi ottaa uutta suota turvetuotantoon vuosittain 5 000 hehtaaria seuraavat 200 vuotta, eli yhteensä päädyttäisiin miljoonaan hehtaariin.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin ottaa 10 000 hehtaaria vuodessa seuraavien 100 vuoden ajan eli yhteensä miljoona hehtaaria.
Otettaessa turvetta 5 000 hehtaarin vuosivauhdilla turvevarat riittäisivät melkein 2 000 vuotta. Yksi vaihtoehto on alkaa vaatia kivihiilen käytön lopettamista, koska se ei uusiudu.
Vuosittain vapautuvalle 5 000:lle tai 10 000 hehtaarille istutettaisiin energiapuuta kasvamaan. Kasvu olisi noin 20 000 tai 40 000 kuutiometriä vuodessa, toisin sanottuna noin 32 000 tai noin 64 000 megawattituntia. Näin estettäisiin myös aavikoituminen.
Turve samoin kuin puu kasvavat Suomessa hitaasti. Taitaa talouskin kasvaa nykyisin hitaasti.
Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa se, kuinka on mahdollista tulkita turve uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Kummallista on myös, että turpeen hiilidioksidipäästöt ovat laskennallisesti suuremmat kuin kivihiilellä tai öljyllä, vaikka ne eivät uusiudu. Hiilidioksidipäästöt ovat poliittista matematiikkaa.
Suomessa tuotetaan turpeella energiaa 25 000 000 megawattituntia. Energia on sähköä ja lämpöä.
Vihreä puolue ajaa turve-energian käytön lopettamista kuin käärmettä pyssyyn kymmenen tuhannen työpaikan menetyksestä huolimatta.
Jos energiasta 10 000 000 megawattituntia korvattaisiin tuulienergialla, valtion tuki olisi noin viisi miljardia euroa. Lisäksi jouduttaisiin korvaamaan 15 000 000 megawattituntia hiilen tuonnilla. Tämän lisäksi jäisi 10 000 työtöntä.
Tämäkö on vihreiden yhteiskuntavastuuta: sallitaan kaikki ulkomailta tuodut kaikki energiamuodot. Haitallista on vain Suomessa tuotettu energia.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.