Hyvä maatalouspolitiikka vahvistaa koko maanosan turvallisuutta

EU:n maatalouden tulevaisuuden kannalta keskeistä yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamispakettia odotetaan Brysselissä jo mielenkiinnolla.

Maanosamme turvallisuuden kannalta keskeiset tapahtumat niin Ukrainassa kuin USA:ssa ovat kuitenkin vieneet viime aikoina paljon huomiota, ja aivan syystäkin.

EU:n eri politiikka-aloilla on herätty siihen, että kokonaisturvallisuutta ei voida säätää yhdellä tai kahdella pääosastolla tai valiokunnassa, vaan kaikkien yhteistä panosta tarvitaan.

Presidentti Trump on lähtenyt toiselle valtakaudelleen vauhdilla. Hänen ”Amerikka ensin” -politiikkansa on ravistellut syvästi kauppasuhteita perinteisiin liittolaisiin ja kumppaneihin Euroopassa.

Trumpin mukaan Euroopan unioni perustettiin huijaamaan Amerikkaa ja hän on valmis kauppasotaan. Ensimmäiset tuontitullit on jo asetettu, joihin EU on vastannut omillaan.

Toistaiseksi maatalouteen ei ole isketty, mutta sekin on mahdollista. Myös pakotteet vaikuttavat maatalouden tulevaisuusnäkymiin.

Kauppasotaa enemmän Euroopassa huolestuttavat Trumpin turvallisuus- ja puolustuspoliittiset toimet.

Vaikka Venäjä käy aktiivista hybridisotaa länttä vastaan, Trump näyttää asemoituneen Putinin puolelle. Hän pyrkii painostamaan Ukrainaa rauhaan Venäjän ehdoilla jättääkseen huonon sopimuksen jälkihoidon Euroopalle.

Samalla Trumpin lausunnot Natosta ovat aiheuttaneet huolestuneisuutta Yhdysvaltojen sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen. Huolta vahventavat ilmoitukset, joiden mukaan amerikkalaiset joukot eivät enää osallistu Naton harjoituksiin samalla, kun USA:n joukkoja Euroopassa aiotaan vähentää.

Luottamus Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjon toimivuudesta on heikentynyt siinä määrin, että Euroopassa on aloitettu keskustelut oman ydinasepelotteen luomisesta.

Tämä kaikki on saanut vihdoin Euroopan heräämään. Luottamus vanhaan liittolaiseen Atlantin takana on heikentynyt, eikä se luottamus välttämättä palaa USA:n seuraavien presidentinvaalien jälkeen.

Euroopassa nähdään nyt entistä selvemmin, että meidän on kyettävä seisomaan omilla jaloillamme. Tarvitaan kilpailukykyä ja vahvaa taloutta, jotta on varaa kehittää itsenäisempää ja vahvempaa turvallisuutta ja puolustusta.

Euroopan on oltava myös resilientimpi erilaisia uhkia kuten informaatio- ja kyberhyökkäyksiä sekä sabotaasi-iskuja vastaan, vähemmän riippuvainen globaaleista tuotantoketjuista ja huoltovarmempi.

Tämän kevään aikana EU:n komissio julkaisee kolme tärkeää strategista suunnitelmaa EU:n puolustuksesta, valmiudesta ja sisäisestä turvallisuudesta, joiden pohjalta aletaan kehittää turvallisuutta ja puolustusta.

Mutta turvallisuutta on tehtävä kokonaisvaltaisesti, eikä sen kehittäminen rajoitu vain näiden kolmen asiakirjan sisältöihin.

Tässä epävarmassa ajassa lähes kaikki täytyy kytkeä turvallisuuteen. Ruokaomavaraisuus ja talous sekä elinvoimainen maaseutu erityisesti raja-alueilla ovat keskeisiä tekijöitä tässä kokonaisuudessa.

Toivon mukaan tämä ymmärretään myös tulevissa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa ehdotuksissa. Tätä viestiä on vietävä aktiivisesti myös niin komission kuin kansalaistenkin suuntaan.