Uskonnon valta heikkenee tiedon kasvaessa: Länsimainen sivistys syntyi sitä mukaa, kun uskonnon valta väheni

Aborttikeskustelu on käynyt kuumana Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tekemän päätöksen jälkeen ja konservatiivisten osavaltioiden näyttäessä tietä siihen, mikä on oikein. Mikä sitten on oikein?

Minut ne saivat pohtimaan seuraavanlaista.

Länsimainen sivistys syntyi sitä mukaa, kun uskonnon valta väheni.

Humanismi, ihmiskeskeinen käytännölliseen järkeen perustuva ajattelu, on joutunut painimaan uskonnollisista lähteistä kummunneiden uskomuspohjaisten ja selvästi haitallisten vaatimusten selättämiseksi.

Ja paini näyttää jatkuvan, ainakin suhtautumisessa aborttiin, homouteen ja muihinkin liberaaleihin asenteisiin.

Uskonnon valta näkyy voimakkaimmin siellä, missä katolinen kirkko on voimissaan, esimerkkinä Puola Euroopassa.

Suhtautuminen seksuaalisuuteen ja erityisesti naisen asemaan ja oikeuksiin on tosin muidenkin uskontojen kuin kristinuskon ongelma, islamissakin tunnetusti.

Voidaan kysyä, miksi juuri naiset ovat riepottelun ja alistuksen kohde?

Tai miksi homouteen, kuten aborttiinkin, naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin? Miksi miesten homous vaikuttaa naisten vastaavaa ”rumemmalta”? Entä miksi uskonnot ylipäätään ovat niin voimalla pyrkineet määrittelemään ehdot seksuaalisuuden ilmentymille ja seurauksille? Miksi seksi, joka on sentään elämää ja iloa tuottava toiminto, on saanut viihteessä osakseen enemmän sensuuria kuin väkivallan esittäminen?

Usko tarkoitti hyvää aikanaan, kun tietoa ei ollut. Tieto on työkalu uskon ja uskomusten tilalle. Tiedon avulla ennakkoluulot, uskomukset ja muut haitalliset esteet on selätettävissä, seurauksena uusi suhtautumistapa.

Esko Aspivaara

Savonlinna