
Pekka Lehto kiersi myymässä huonekaluja 50-luvun lopulta saakka. Pitkän työuran aikana maailma muuttui ja samalla suomalainen huonekaluteollisuus kulki menestyksen aallonharjalta jyrkkään alamäkeen ja hävisi lopulta lähestulkoon kartalta.
Kun vielä 80-luvulla kotimaisilta huonekalutehtailta lähti päivittäin satoja huonekaluautoja myyntireissuille, niin viimeisinä työvuosinaan Lehto oli ainoa täysipäiväinen luukuttaja Suomessa.
"Osa-aikaisia myyjiä on Suomessa enää alle viisi. Heistäkin suurin osa on ylittänyt eläkeiän ja lopettaa pian. Tämä on tässä. Koko ammattikuntaa ei enää ole olemassa", Pekka Lehto sanoo.
Eläkkeelle jääminen oli pitkä ja vaikea prosessi. Lopulta vaihtoehtoja ei ollut. Kotimainen huonekalu ei mennyt enää kaupaksi.
"Nyt ostetaan halpoja tuontihuonekaluja. Viime vuosina ihmiset tulivat sanomaan, että netistä saa viidellä sadalla ulkomaisen kalusteryhmän, kun minun oli saatava kotimaisesta vähintään kaksi tonnia."
Lehdon mukaan kauppa kävi suhteellisen vilkkaana 90-luvun alun lamaan asti, mutta siitä lähtien se oli pelkkää alamäkeä. Maaseutukin hiljeni.
Konkari laskee, että Jurvan pitäjässä oli aikoinaan lähes 200 huonekalutehtailijaa ja enää kaksi.
"Loppuaikoina myin lähinnä heille, jotka olivat ostaneet minulta aiemmin. Moni vakioasiakkaani sanoi, että heidän ei tulisi mieleenkään ostaa muilta kuin minulta. Mutta nuorille ei edes kannattanut yrittää myydä."
Totuttelu eläkepäiviin on kesken. Pekka löytää itsensä joka päivä tekemästä ajatuksissaan kauppaa.
"Kauppatouhut ovat tulleet myös uniin ja ne unet ovat hyvin aidontuntuisia. Muutamat asiakkaat ovat soitelleet ja kyselleet huonekaluja, mutta olen sanonut, että en enää myy. Pakettiautonkin on myyty."
Lehto on käyttänyt lisääntyneen vapaa-ajan puutarhan hoitoon ja pyöräilyyn. Myös rakkaalle raviharrastukselle jää nyt enempi aikaa.
Hän kiersi Suomen maaseutua 50-luvun lopulta saakka. Hän laskee ajaneensa kaksi miljoonaa kilometriä.
"Ainuttakaan naarmua ei tullut autoihin ja ainoastaan yksi rengas meni rikki koko aikana. Monta kertaa oli kuitenkin hengenlähtö lähellä. Minut pelasti se, että opin seuraamaan takaa tulevaa liikennettä peleistä", Lehto sanoo.
Lehdon kauppiastaidot ovat tunnetusti vertaansa vailla. Mennessään ihmisten koteihin näkemään oppi näkemään nopeasti, syntyykö kauppaa vai ei.
"Kukaan ei koskaan moittinut kauppatouhujani. Olin aina rehellinen ihmisille. Maanteille mahtui takavuosina monenmoisia viheltäjiä", Lehto muistuttaa.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.