Ei pelkkää myyntiä – lähiruokarenkaissa arvot ja ihmiset kohtaavat

Olen pari kertaa vieraillut paikallisen Reko-lähiruokarenkaan myyntitapahtumassa. Ensimmäisellä kerralla hädin tuskin tiesin, mistä on kyse, mutta ystäväni ohjeistuksella selvisin retkestämme.

Löysin myyntipisteen ja etukäteen tilaamani tuotteet.

Reko-renkaissa lähialueiden tuottajat ja asiakkaat kerääntyvät sovittuna aikana sovittuun paikkaan tekemään ennalta sovitut kaupat tuotteista.

Ei välikäsiä tai raskaita organisaatioita.

Tarjolla on hunajaa, sipuleita, taimia, leivonnaisia, hampputuotteita, kananmunia... melkein mitä vain. Tunnelma Rekossa on kuin markkinoilla konsanaan.

Toisella käynnilläni hyödynsin kasvanutta itsevarmuuttani ja jutustelin tuottajien kanssa. Halusin tietää, mitä Reko heille merkitsee.

Enimmäkseen tuottajat vaikuttavat olevan pienyrittäjiä. Joillekin kyse on sivutoimesta, osa saa elantonsa kokonaan tuotteistaan. Joka tapauksessa lähiruokarengas on näille tuottajille yksi tärkeä myyntikanava.

Bisneksen ohella aistin yhteisöllisyyttä. Ihmiset nauravat ja rupattelevat. Vaikuttaa siltä, että väki jakaa samanlaisia arvoja.

Kotimaisuus, laadukkaat ja puhtaat elintarvikkeet sekä lähiruoka ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan.

Reko-reissuillani pääsin lähelle tuottajaa: kananmunat ovat muutakin kuin pahviin käärittyjä valkoisia soikioita; ymmärrän paremmin niiden alkuperän ja arvon.

Sain kuulla, että tämän renkaan suosiossa on havaittavissa pientä hiipumista. Lieneekö syynä inflaatio? Vai kuluttavatko ihmiset korona-ajan jälkeen mieluummin vaikkapa matkustamiseen?

Viimeistään Ukrainan sota on herättänyt keskustelua omavaraisuudestamme.

Toivon erityisesti tuottajien puolesta, että toiminta jatkuu edelleen virkeänä. Nyt jos koskaan suomalaiset tarvitsevat kotimaista ruuantuotantoa ja yhdistäviä siteitä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.