Elon toimitusjohtaja Pettersson: Neljäsosa työkykyisistä ei usko jaksavansa töissä eläkeikään

Neljäsosa työikäisistä suomalaisista ei usko jaksavansa töissä vanhuuseläkeikään saakka. Kaikilla toimintakyvyn mittareilla tarkasteltuna väestön toimintakyky koheni 2010-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen kehitys ei ole enää jatkunut. Tämä on huolestuttava suunta, joka täytyy kyetä katkaisemaan.

Liikunnan vähäisyys, ylipaino ja huono ravitsemus heikentävät suomalaisten työ- ja toimintakykyä. Ongelmat heijastuvat henkilökohtaisen elämän lisäksi työmarkkinoille, julkiseen talouteen sekä julkisin varoin katettuun palvelujärjestelmään. Toimintakyvyn aleneminen näkyy myös euroina. Vuonna 2022 Suomessa maksettiin työkyvyttömyyseläkkeitä noin 2,4 miljardia euroa. Työkyvyttömyyseläkettä sai 185 000 henkeä.

Pitkässä juoksussa suomalaiseen eläkejärjestelmään vaikuttaa muutama suuren mittaluokan asia. Väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys ovat isoja, systeemitason ongelmia, joiden ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Väestön vanhenemisen kääntöpuolena on se, ettei riitä, jos me työikäiset pysymme työkykyisinä kuusikymppisiksi, vaan meidän täytyy pysyä entistä paremmassa kunnossa entistä pidempään. Tähän voimme ja tähän meidän myös täytyy vaikuttaa. Tämä on olennaista myös työeläkejärjestelmän kannalta.

Työkyvyn osalta paljon hyvää on jo tehty työpaikkatasolla. Näissä työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä myös eläkeyhtiöillä on olennainen rooli. Yhteistyö yrityksen HR:n, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön välillä on ongelmien taklaamisessa erittäin tärkeää. Sama pätee uudempiin työkykyä uhkaaviin tekijöihin, kuten mielenterveyden ongelmiin.

Mielenterveysongelmat koskevat laajasti yhteiskuntaa. Tämän vyyhdin ratkaisemiseen tarvitaan nopean hoitoon pääsyn ja ammattilaisten avun lisäksi uudenlaista ajattelutapaa. Mielenterveys on myös työpaikan asia. Erityisesti nuoret tarvitsevat tukea ja apua.

Työkyvyn kannalta ratkaisevaa on myös se, miten ihminen pitää itsestään huolta työssä ja työajan ulkopuolella. Liikuntaan ja terveellisiin valintoihin panostaminen on myös itsestämme kiinni. Haluan kannustaa avoimeen ja rehelliseen keskusteluun siitä, mitä jokainen voi oma-aloitteisesti tehdä oman kuntonsa eteen. Tutkimuksista tiedämme, että lapsena koettu liikkumisen ilo kannattelee myös aikuisiälle. Olennaista ovat saada kokea myönteisiä asioita, joita terveellinen arki tarjoaa.

Jokaisella meistä ja jokaisen meidän toiminnallamme on merkitystä. Mikä kaikki kannustaa liikunnan ja terveellisempien elämäntapojen valitsemiseen? Terveellisiin elämäntapoihin valmentamisessa niin kouluilla kuin työpaikoilla on iso merkitys. Omat kannusteet onnistumiseen ja liikkumiseen jokainen tuntee henkilökohtaisesti.

Työ- ja toimintakyvyn parantamisen suurin voittaja on ihminen itse. Yksilön hyöty valuu julkiseen talouteen, työmarkkinoille sekä pitkällä jänteellä myös työeläkejärjestelmään ja palautuu näin monin verroin takaisin yksilölle.

Carl Pettersson

Toimitusjohtaja

Työeläkeyhtiö Elo