Simo Hannelius kirjoitti Yliö-palstalla (MT 11.1.) metsän hinnan arvioinnista. Summa- arvomenetelmän käytöstä tehtiin siinä kirjoituksessa voimakkaita yleistyksiä.
Summa-arvomenetelmässä on kiistattomasti omat haasteensa ja puutteensa. Arvion tekijän ammattitaito ja kiinteistömarkkinoiden tuntemus on kuitenkin ratkaisevaa summa-arvomenetelmää käytettäessä.
Arvion tekijä ratkaisee, miten hän käyttää odotusarvoja, taimikon hintoja ja kokonaisarvon korjausta. Myös käytettävä puun hinta vaikuttaa lopputulokseen.
Pitkä kokemuksemme metsän arvioinnista ja kiinteistökaupasta ei tue väitettä, että oikein käytettynä summa-arvomenetelmä johtaisi systemaattiseen yliarvioon.
Vapailla markkinoilla kiinteistön hinta nousee yleensä yli summa-arvomenetelmällä saadun arviointituloksen.
Metsatilat.fi-ketju ja osa metsänhoitoyhdistyksistä pitävät tilastoa metsäkiinteistöjen toteutuneista kaupoista. Tätä tilastotietoa käytetään apuna arvon määrittelyssä.
Kauppahintamenetelmän ja summa-arvomenetelmän yhdistelmä onkin käyttökelpoinen tapa määrittää markkina-arvoa. Arvioitsijan ammattitaitovaatimus kuitenkin korostuu.
Simo Hanneliuksen mielestä ainoa oikea metsän arvon määritysmenetelmä on markkina-arvomenetelmä. Se ei ole metsän arvon määrityksessä kuitenkaan yksiselitteinen.
Metsäkiinteistössä hintaan vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on hyvin paljon. Lisäksi alueellisia vertailukauppoja ei aina ole saatavilla tarvittavaa määrää.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.