Halpa ei ole huono

Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa kustannuksia. Korjaamalla markkinoiden vääristymiä voidaan kuitenkin löytää tilanteita, joissa yhteiskunta säästää.

PTT:n juuri ilmestyneessä raportissa Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kustannusvaikutusten arviointi tarkasteltiin 27:ä maankäyttösektorin ilmastotoimenpidettä. Toimenpiteitä arvioitiin ilmastovaikuttavuuden, kustannusvaikuttavuuden ja toimenpiteiden käyttöönoton hyväksyttävyyden kannalta. Nämä kolme tekijää asettavat reunaehdot käyttökelpoisille ilmastotoimille.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin yhteenlasketut päästöt eivät ylitä yhteenlaskettuja nieluja. Lisäämällä nieluja toisaalla voidaan hyväksyä päästöjä muualla.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää maanomistajilta toimenpiteitä. Käyttökelpoisten ilmastotoimenpiteiden ja niiden ohjauskeinojen tulee olla maanomistajien ja maan­viljelijöiden kannalta hyväksyttäviä ja riittävän kannustavia, jotta muutosta saadaan aikaiseksi.

Monet ilmastotoimet aiheuttavat tulonmenetyksiä maanomistajille ja kustannuksia yhteiskunnalle. Maanomistajille tarvitaan mahdollisesti uusia tukia korvaamaan tulonmenetyksiä, jotta he muuttavat toimintaansa yhteiskunnan hyväksi.

On tilanteita, joissa yhteiskunnan tavoitteiden painotukset ovat muuttuneet ja tieto on lisääntynyt, jolloin voidaan luopua käytössä olevista tuista. Näin on käynyt turvemetsien kunnostusojitusten kohdalla. Niiden suora tuki loppu­u kemeran myötä. Kunnostusojitukset ovat lisänneet vesistö- ja ilmastopäästöjä ja niiden taloudellinenkin kannattavuus on ollut osittain kyseenalaista. Tästä eteenpäin ainoastaan maanomistajien tavoitteet määrittelevät tarpeen kunnostusojituksille.

Metsäsektorilla ilmastotavoitteisiin voidaan vastata kustannustehokkaasti esimerkiksi lannoituksia lisäämällä. Kivennäismaiden kasvatuslannoitukset tulevat olemaan lannoitteiden hintojen ja saatavuuden normalisoituessa edelleen kustannusvaikuttava ilmastotoimi.

Turvemetsien tuhkalannoitusten lisääminen näyttäisi toimivan ilmastotoimena jopa hyvällä viiden prosentin sijoitustuotolla. Yhteiskunta myös tukee tuhkalannoituksia kemera-tuella, kuten muitakin metsätalouden toimenpiteitä, joiden kustannukset aiheutuvat paljon ennen saatavia tuloja. Tuhkalannoitus on tutkimusten mukaan tehokas ja pitkä­vaikutteinen ilmastotoimenpide.

PTT:n arvioinnissa löydettiin kymmenen käyttökelpoista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidettä, jotka ovat kustannusten, ilmastollisten vaikutusten ja yhteiskunnan ja maanomistajien kannalta hyväksyttäviä. Niillä voidaan saavuttaa 5,2 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuiset vaikutukset 2035 ja ylittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteet.

Kirjoittaja on vanhempi metsäekonomisti Pellervon taloustutkimuksessa.