Lukijalta: Katse itäisen Suomen tulevaisuuteen

Natoon -päätös kertoo Suomen kyvystä reagoida yhtenäisesti uuteen geopoliittiseen aikaan. Samaa tarvitaan myös Itä-Suomen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseen Suomen ja EU:n osana. Se ei onnistu nykyiseltä pohjalta. Mahdottomiksi käyneitä rakenteita on uudistettava.

Professori Sami Moisio evästi itäisen Suomen visiotyötä hyvällä kirjoituksellaan "Geopolitiikan uusi aika ja itäisen Suomen tulevaisuuden tekijät". Alueellinen kehittämispolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, kirjoittaa Moisio. Heikoista alueista muodostuu heikko valtio. Valitettavasti Moision kirjoituksen, ja samalla talous- ja turvallisuuspoliittisen kriisin vaikutus visiotyöhön jäi vähäiseksi.

Venäjän rajan sulkeutuminen on heikentänyt negatiivisessa kierteessä olleen itäisen Suomen tilannetta. Alueen pelastaminen osana vahvaa Suomea vaatii paljon laajemman korjausliikkeen kuin mitä visiointityössä on hahmotettu. Se vaatii puuttumista aluekehittämisen perusteisiin ja rakenteisiin. Se haastaa myös niin sanotun metropolivaltion kehitystä ja koko nykyistä aluekehitysjärjestelmää.

Talouden ja turvallisuuden näkökulmien sovittaminen uudessa geopoliittisessa tilanteessa vaatii valtiolta uudenlaista ajattelua. Tämä tarkoittaa muun muassa, että itäinen Suomi pitäisi selkeämmin sijoittaa EU-alueen talouskartalle. Alue on tavallaan löydettävä uudelleen, ja myös sen aluehallintoa on vahvistettava.

Visiointityössä haikailtiin uutta ajattelua ja uutta kehityksen suuntaa, mutta lopputulos on lähinnä business as usual. Rakenteista todetaan vain, että pitemmällä aikavälillä myös niitä voidaan tarkastella. Tavoitteeksi asetettiin kestävä kasvu nykyiseltä pohjalta, vaikka perusta ei ole ollut kestävä pitkään aikaan ja kriisi on heikentänyt sitä entisestään.

Yhteistyön merkitystä korostetaan laajasti, mutta todellisuudessa vaikuttaa, että Itä-Suomen maakuntien yhteistyö ja luottamus ovat heikentyneet. Itä-Suomi foorumi 9.11.2023 ja sen järjestäjä Itä-Suomen Unioni ry. on kovan paikan edessä. On luotava uusi usko strategiatyön merkitykseen ja lopetettava kotiin päin vetämisen kulttuuri Itä-Suomen sisällä.

Foorumille on esitettävä kysymys, miten tästä eteenpäin. Ilman kestävämpää visiointia Itä-Suomi ohjelmalta puuttuu kestävä perusta. Kuka voisi ottaa vetovastuun visiointityön tason nostamisesta, sekä Itä-Suomen potentiaalin ja tulevan kehityksen uudesta jäsentämisestä?

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa