Vaikea talvi edessä, mutta solidaarisuudesta ei voida tinkiä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnyttää maailmaan monenlaista epävarmuutta, kurjuutta ja hätää. Eniten kärsivät ukrainalaiset, mutta osansa saavat myös venäläiset ja kaikki EU-maat.

Maailmanlaajuisen ruokakriisin riski ei ole sekään vielä poistunut, sillä Venäjän pommitukset Ukrainan satamissa pitävät yllä epävarmuutta viljan vientimahdollisuuksien toteutumisesta.

EU:n ja koko läntisen maailman talous- ja henkilöpakotteet ovat laaja-alaisia ja tavoittelevat muutosta Venäjän politiikassa. Talouspakotteet vaikuttavat varmuudella, mutta eivät ikävä kyllä kovin nopealla aikataululla.

Tuore Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ennuste arvioi Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna kuusi prosenttia, joka on aiempaa IMF:n ennustetta vähemmän. Keskeinen syy tähän on energian hinnan nousu, joka tuo Venäjälle vähentyvästäkin viennistä huolimatta lisätuloja.

Ilmiö ei kuitenkaan ole pysyvä ja vuodelle 2023 Venäjän talouden luisun ennustetaan jatkuvan.

Venäjä häviää varmasti käynnissä olevan talouskamppailun — siksi suuret erot ovat kansantalouksien koossa ja suorituskyvyssä.

Länsiteknologian vientikiellot romuttavat Venäjän mahdollisuuksia hyödyntää omia raaka-ainevarantoja samalla kun teknologian kehittäminen jää yhä enemmän riippuvaiseksi yhteistyöstä Iranin tapaisten vähemmän lupaavien maiden kanssa.

Venäjä voi vielä tänään säädellä maakaasun toimituksia ja näin nostaa energian hintaa sekä aiheuttaa koko Euroopalle huomattavia vaikeuksia. Erityisesti maakaasusta riippuvaiset Keski-Euroopan kotitaloudet ja teollisuus ovat ongelmissa ensi talvena.

Vaikka Suomi on montaa muuta maata viisaammin pitänyt huolta monipuolisesta energiantuotannosta ja vaihtoehtoisista energiareiteistä, heijastelevat nämä vaikeudet Suomeenkin vähintään kohoavina energian hintoina.

Ensi talvesta voi tulla lähivuosien kehitykselle ratkaiseva. Venäjä haluaa nähdä, miten EU-maiden taloudet kestävät kohoavat energiahinnat ja energiatoimitusten epävarmuuden. Venäjän toiveissa on, että EU-maiden yhteisymmärrys Ukrainan tukemisessa murtuisi talven pakkasiin.

Nousevat hinnat ja riski uudesta taantumasta tuovat Ukrainan solidaarisuuden jokaisen eurooppalaisen kotitalouden todellisuuteen. Yhtä selvää on, että Venäjän painostuksen edessä ei voida antaa periksi.

Venäjän toiminnan hyväksyminen veisi kehitystä sata vuotta taaksepäin aikaan, jossa vahvemman valta syrjäyttää pienempien kansakuntien olemassaolon oikeutuksen.

Venäjän tärkein etu nyt käynnissä olevassa kamppailussa on laajat energiavarannot. Käyttäessään tätä asetta Venäjä samalla nopeuttaa siirtymää fossiilisista energialähteistä uusiutuviin.

Kun EU-maat nyt luopuvat venäläisestä öljystä ja maakaasusta, ei näihin energialähteisiin ole paluuta. Venäjä jää istumaan asteittain arvottomiksi muuttuvien valtavien energiavarojen päälle.

Jos Eurooppa säilyttää nyt nähdyn yhtenäisyytensä, Venäjä ei kykene voittamaan hyökkäyssotaansa. Ukrainalaisten taistelu jää jo nyt maailmanhistoriaan. Länsimaiden mittavat asetoimitukset antavat Ukrainalle myös todelliset mahdollisuudet sodankulun kääntämiseen.

Kun ukrainalaiset kestävät taistelussaan ensi talven ylitse ja Eurooppa kestää ensi talven pakkaset solidaarisuudesta tinkimättä, Venäjä on hävinnyt sotaretkensä. Ensi talven jälkeen aika toimii vääjäämättä Venäjän johdon imperialistisia pyrkimyksiä vastaan.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.