Lukijalta: Maaseutua ei pidä jättää digitaalisen murroksen sivustakatsojaksi

Digitaalinen ja teknologinen murros muuttaa yhteiskuntaa nopeasti. Tekoäly, automaatio ja älykkäät ratkaisut ovat jo osa arkea, mutta maaseutu jää kehityksessä usein taka-alalle. Syynä ei ole potentiaalin puute, vaan se, että rakenteet, investoinnit ja politiikka suosivat edelleen kaupunkeja.

Eurostatin vuoden 2023 tilastot osoittavat, että maaseutu on kaupunkeja jäljessä valokuituyhteyksissä, digipalveluissa ja digiosaamisessa. Samalla innovaatiot, rahoitus ja kehitysekosysteemit keskittyvät väestörikkaille alueille. Tämä kertoo ajattelusta, jossa maaseutu nähdään usein vain resurssina, ei innovaatioiden ja kehittämisen alustana.

Todellisuudessa maaseudulla syntyy jo nyt merkittäviä ratkaisuja esimerkiksi elinkeinoihin, turvallisuuteen, ympäristönhoitoon ja lähipalveluihin. Leader-ryhmä Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n koordinoima Täky eli tekoälyä ja älykkäitä ratkaisuja kylillä ja yhdistyksissä -hanke osoittaa, että kiinnostusta ja osaamista tekoälyyn, älykkäisiin ratkaisuihin, rahoitukseen ja turvallisuuteen on.

Ongelma on pysyvien rakenteiden puute.

Maaseudun kehittäminen perustuu yhä liikaa määräaikaisiin hankkeisiin, kokeiluihin ja paikallisiin pilotteihin. Ne voivat onnistua hyvin, mutta katoaako hankkeen päättyessä myös osaaminen, verkostot ja jatkuvuus?

Kestävä innovaatiotoiminta vaatii enemmän. Siksi maaseudulle tarvitaan monialaisia alueellisia innovaatio- ja digitalisaatiokeskuksia. Niiden tulisi koota yhteen julkinen sektori, yritykset, tutkimus, järjestöt ja asukkaat. Keskukset tukisivat liiketoiminnan lisäksi sosiaalisia innovaatioita, yhteisöllisyyttä, palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja paikallista hyvinvointia.

Maaseutu ei ole ongelma, vaan hyödyntämätön mahdollisuus. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa, rahoitusta ja rakenteellisia päätöksiä, jotta maaseutu voi olla aktiivinen digitaalisen tulevaisuuden rakentaja.

Kim Smedslund

ohjelmapäällikkö

EMO ry