Suomalaisuus ei vielä takaa vastuullisuutta

Kanafarmari Matti Yli-Ojan­perä toi kirjoituksessaan (MT 6.3.) esiin tärkeän asian: soijarehun tuotannon vastuullisuuden. Soijan viljelyalueiden hallitsematon laajeneminen tuhoaa metsää ja vähentää luonnon monimuotoisuutta etenkin Etelä-Amerikassa. Valtaosa maailmassa kasva­tetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi.

WWF on edistänyt soijan vastuullisuutta yhdessä yritysten kanssa jo vuosia. Vuonna 2012 kartoitimme soijarehun käyttöä Suomessa, 2014 esitimme alan toimijoille soijahaasteen ja 2016 julkaisimme kansainvälisen soijapisteytyksen, jossa oli ensimmäistä kertaa mukana suomalaisyrityksiä.

Kun valmistelimme Lihaopasta, kävimme useita keskusteluita alan toimijoiden kanssa soijan osuudesta oppaassa.

Keväällä 2016 perustettu Suomalainen soijasitoumus syntyi alan toimijoiden aloitteesta. Sen jäsenet sitoutuvat julkisesti siihen, että niiden omien tuotteiden tuotanto­ketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua vuoteen 2020 mennessä. Yritykset myös sitoutuvat raportoimaan vuosittain edistymisestään julkisesti.

Suomalaiset yritykset voivat toki varmistaa vastuullisuuden myös muutoin kuin liittymällä soijasitoumukseen. Olennaista on julkinen sitoutuminen rehusoijan vastuullisuuteen ripeällä aikavälillä sekä edistymisen avoin raportointi. WWF ei saa tuloja soijasitoumuksesta tai soijan sertifioinnista.

Merkittävä osa toimijoista on jo pitkällä rehunhankinnan vastuullisuuden kehittämisessä. Yli-Ojanperän kirjoitus on tästä hieno esimerkki.

Kaikki kotimaiset toimijat eivät kuitenkaan ole vielä julkisesti sitoutuneet rehuketjun vastuullisuuteen eivätkä toteuttaneet siihen kuuluvia toimenpiteitä. Kuluttaja ei siksi voi olla varma kotimaisen sian- ja broilerinlihan tuotannossa käytetyn rehun vastuullisuudesta.

Jokainen voi pienentää ruoka­valionsa vaikutusta ympäristöön vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista kohti vihreällä merkittyjä vaihtoehtoja. Samalla tämä kannustaa lihaketjun toimijoita kehittämään vastuullisuutta.

Kuluttajan merkittävin päivittäinen ympäristöteko on korvata osa lihasta kasviksilla ja kestävästi kalastetulla kalalla. Lihaopas tarjoaa tähänkin vinkkejä.