PTT:n taloustutka: Osuuskunta sopii soteen – miksei sitä käytetä?

Selvitimme valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa yhteistyökumppaniemme kanssa osuuskuntien ja järjestöjen toimintaedellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina.

Tarve selvitykselle liittyi tuolloin suunnitteilla olevaan sote-uudistukseen, jossa keskeisenä osana oli asiakkaan valinnanvapaus. Valinnanvapauden luomiseksi oli tarkoitus mahdollistaa monenlaisten palvelutuottajien markkinat.

Osana selvitystämme tehtiin nykytilan tarkastelu tilastojen valossa. Kävi ilmi, että osuuskuntia on sosiaali- ja terveyspalveluissa paljon odotettua vähemmän. Tilastotietoja oli suhteellisen vaikea löytää sekä yhdistellä ja löydetyt tiedot poikkesivat myös toisistaan.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lähteestä riippuen osuuskuntien määrä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on vain noin 56:n ja 71:n välillä. Tämä on alle puoli prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivien yritysten määrästä. Järjestöjä toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina huomattavasti enemmän eli 1 029 kappaletta.

Tarkastelimme erityisesti osuuskuntien osuutta vielä tarkemmin, koska sitä ei ollut aikaisemmin selvitetty.

Osuuskunnista suurin osa toimi sosiaalipalveluissa ja pienempi osa terveyspalveluissa. Osuuskunnat olivat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ehdottomasti eniten osuuskuntia toimi kotipalveluiden tuottajina.

Olisi tärkeä ymmärtää, mikä vaikuttaa siihen, että osuuskuntamalli, jonka arvopohja sopisi sosiaali- ja terveysalalle, ei näytä tilastojen valossa olevan suosittu malli alalla ollenkaan.

Voimme vain arvioida, että yksi ongelma on osuuskuntamallin yleinen tuntemattomuus sekä sosiaali- ja terveysalan että liiketalouden koulutuksessa.

On kuitenkin huomioitava, että selvityksessämme tehdyn kyselyn mukaan sekä osuuskuntien että järjestöjen edustajat näkivät mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa silloin suunnitellussa sote-uudistuksessa, jossa valinnanvapaus siirtyisi asiakkaalle.

Järjestöjen edustajien haastatteluissa esille nousi hankaluus pärjätä kilpailutuksissa, joissa kilpaillaan vain hinnalla, ei laadulla tai arvoilla.

Laadun ja/tai arvopohjaisten kriteerien painottaminen sote-palvelutuottajan valinnassa tukisi osuuskuntien ja muiden arvopohjaisten toimijoiden toimintaedellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Kilpailutuksia, joissa käytetään kriteerinä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, onkin mahdollista tehdä jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija.

Järjestöjen edustajien haastatteluissa esille nousi hankaluus pärjätä kilpailutuksissa, joissa kilpaillaan vain hinnalla, ei laadulla tai arvoilla.