Lukijalta: Itä-Suomi pitäisi saada pilotoimaan koko Suomen tulevaisuustyötä

Miten käy Itä-Suomen, otsikoi Ilta-Sanomat alueen kehitysnäkymiä ja nosti dramaattisesti Itä-Suomen synkän tilanteen valtakunnan tietoisuuteen (IS 26.6.). Saman kysymyksen voi esittää koko Suomen osalta. Vastaus jää avoimeksi myös tuoreessa hallitusohjelmassa, vaikka moni toivoi, että Suomen tavoitteellisen tulevaisuuden ennakointi ja rakentaminen olisi noussut keskeiseksi hallitusohjelmateemaksi yli hallituskausien.

Hallitusohjelma listaa suuren määrän muutoksia ja uudistuksia, mutta tavoitteellinen Suomi-kuva ja sen rakentaminen jäävät epäselväksi. Hallitusohjelma profiloituu enemmän julkisen talouden ja valtion budjetin tasapainottamiseen sekä sen edellyttämiin leikkauksiin vaalikauden aikana, kuin investointina Suomen tavoitteellisen kehityskuvan toteuttamiseen.

Kun kestävä perusta ja nykyistä täsmällisempi tavoitteellinen kehityskuva hyvinvointivaltiolle, elinvoimaisuudelle ja turvallisuudelle puuttuvat, puuttuu keskeinen selkänoja myös alueiden ja eri toimijoiden pitkäjänteiseltä aluekehitystyöltä.

Vähintä, mitä uusi hallitus voi tehdä, on parantaa eri toimijoiden tulevaisuustyön valmiutta ja laatua. Jo nykyisellään tietoa muutosvoimista, tulevasta kehityksestä sekä sopeutumisen ja uusiutumisen pakosta on, mutta rohkeutta ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla on liian vähän. Ollaan jumissa vanhoissa ajattelu- ja toimintatavoissa sekä rakenteissa. Niiden lauluja laulat, joiden leipää syöt. Ristiriitaa käytössä olevan ennakointitiedon sekä kapea-alaisen tulevaisuuden visioinnin ja rakentamisen välillä on merkittävä.

Tulevaisuustyön tueksi ja keskustelun pohjaksi tarvitaan käytännönläheinen ABC-kirja, riippumattomien asiantuntijoiden laatimia luovia, rohkeita ja kriittisiä malliesimerkkejä hyvinvointi-Suomen, ja pilottialueena esimerkiksi Itä-Suomen, tulevaisuustyöstä, uusiutumistarpeista ja erilaisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukaan lukien myös rakenteelliset uudistukset.

Pelkästään vanha tuttu kehityksen perusura, nykytilan hiominen ja myötäkarvaan silittäminen eivät riitä. Tarvitaan myös uusia kehityksen vetureita ja aluerakenteen kehityskuvia sekä arvio, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat. Itä-Suomen tulisi hakeutua rohkeasti tulevaisuustyön aapisen pilottialueeksi.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa