Lannoitus ei kannata istutuksen yhteydessä

Metlassa vuosina 1970–1972 tehdyt metsänviljelykokeet osoittivat, ettei fosforilannoitus vaikuttanut taimien kasvuun tai elossa pysymiseen.

Kokeissa oli viisi erilaista muokkaustapaa ja kolme lannoitusta: lannoittamaton, kalkki ja fosfori. Kokeissa oli kolme toistoa, yhteensä 45 koealaa/koe. Kokeita tehtiin Mänttään, Kuruun, Pihti­putaalle, Valtimolle ja Taival­koskelle. Kaikki kokeet mitattiin syksyllä 1976.

Laskin aineistosta kaikkien lannoittamattomien- ja fosforilannoitettujen koealojen (molempia 90 kpl) taimien pituuden ja elossa olon keskiarvot.

Taimien keskipituus oli lannoitetuilla ja lannoittamattomilla koealoilla 102 senttimetriä ja elossa olo 75 prosenttia. Hyvän elossa olon selittävät hyvät maat, huolellinen viljelytyö ja siihen aikaan vielä sallittu tukkikärsäkkäiden torjunta. Taimet pantiin juuri ennen istutusta hyönteis­myrkkyastiaan (intaktol), latva edellä 20 sekunniksi.

Tein 1970 yhden pienen kokeen kanadalaisilla ”pillereillä”, jotka olivat kehitetty puiden istutuskuoppaan pantavaksi. Pillereiden koostumus oli salainen, ja niille oli haettu patenttia. Pillereillä ei ollut mitään vaikutusta, verrattuna ilman pilleriä istutettuihin taimiin.