Huoltovarmuus edellyttää kokonaisturvallisuutta – halpaa ruokaa painottava kilpailu saattaa olla sille uhka

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Winland-hanke tarkasteli Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta tutkimuksen ja tulevaisuusskenaarioiden avulla.

Tutkimuskatsauksessa todettiin, että kokonaisturvallisuuden tarkastelu edellyttää kokonaisvaltaista ja systeemistä ajattelua. Mikäli ajattelu ei täytä näitä kriteerejä ja optimoidaan vain jotain osa-aluetta kiinnittämättä huomiota sivuvaikutuksiin, kokonaisturvallisuuden toteutuminen vaarantuu ja ongelmakohdat jäävät huomioimatta.

Winland-hanke tarkasteli erityisesti eri toimijoiden välisen yhteistyön perustana olevaa resilienssiä (toimintakyky vaikeissa tilanteissa, selviämishalu, sinnikkyys, toipuminen). Resilienssille on ominaista, että sitä on tarkasteltava ja siihen vaikuttavat toimenpiteet tulee suunnitella sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

Resilienssin ja kokonaisturvallisuuden kannalta pahin vaihtoehto on, että jonkin yhteiskunnan kannalta tärkeän prosessin yksi osapuoli keskittyy omien tavoitteiden lyhyen aikavälin optimointiin muiden kustannuksella. Erityisesti tämän tyyppiset tilanteet korostuvat ruokaketjussa, jossa ketjun epätasapaino mahdollistaa lyhytnäköisen toiminnan keskittyneen valta-aseman avulla.

Winland-hankkeen laatimilla tulevaisuuskuvilla luotiin tietoisuutta pitkän aikavälin muutostekijöistä ja uhkista, jotka eivät näy organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa. Tulevaisuuskuvat antavat mahdollisuuden testata yhteiskunnan resilienssiä erilaisissa tulevaisuuden olosuhteissa.

Hanke laati niin sanotut Failand-tulevaisuuskuvat, joissa ruoka oli yhtenä tekijänä. Keskeisiä kriittisiä tekijöitä ruuan osalta olivat globaalit ruokakriisit, ilmastonmuutos, elintarvikeketjun vastuullisuus, keskitetyn tuotanto- ja jakelujärjestelmän haavoittuvuus, suomalaisen ruuantuotannon ja -jalostuksen ylläpitomahdollisuudet, eriarvoistuminen, huoltovarmuus sekä ruuan jalostus- ja jakelukapasiteetin varmistaminen.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan ruokaturvaan kuuluu ruuan määrä ja saatavuus, ruuan hankintamahdollisuudet, tarjonnan jatkuvuus sekä ruuan hyödyntäminen. Suomen ruokaturvan heikkouksiksi Winland -hanke listasi muun muassa pohjoisen ja eristyneen sijainnin, riippuvuuden tuontipanoksista, kotimaisen ruuantuotannon kannattavuushaasteet ja arvostuksen laskun sekä liikakulutuksen ja hävikin.

Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmän tutkimus totesi, että halvempi ruoka ei paranna ruokaturvaa pitkällä aikavälillä kestävästi, koska alkutuottajan ja elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytykset saattavat heikentyä. Food System Studies -tutkimus vahvisti halpuuttamisen keskeisen ongelman. Halpuuttamisessa keskitytään ainoastaan kysyntään ja unohdetaan tarjonnan jatkuvuus, joka on FAO:n määrittelemän ruokaturvan keskeinen elementti.

Maatalouden kannattavuusongelmat ja Venäjän sotatoimien vaikutukset maailman elintarvikemarkkinoihin ovat kuin suoraan näiden tutkimusten johtopäätöksistä. Suomalaisen elintarvikeketjun rakenteelliset ongelmat ovat murentaneet kokonaisturvallisuuden ja resilienssin.

Suomessa elintarvikeketjun epätasapaino vallan painottuessa kaupan keskusliikkeille on esimerkki yhteiskunnan kannalta elintärkeän ketjun yhden osan harjoittamasta osaoptimoinnista. Kovassa kilpailutilanteessa kauppaketjut kilpailevat halvalla hinnalla, jolloin ne ruokkivat tätä negatiivista kierrettä.

Keskeisin ongelma elintarvikeketjussa ja yhteiskunnassa laajemminkin on illuusio halvasta ruuasta. Ruuasta ei tee halpaa se, että sitä myydään halvalla. Halvalla myytävän ruuan todelliset kustannukset maksavat ympäristö, eläimet, työntekijät, maatalousyrittäjät, elintarvikkeen jalostajat ja globaalilla tasolla maailman köyhimmät ja heikoimmat. Halvalla myytävä ruoka on estänyt kokonaisvaltaisen ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamisen.

Jokaisessa maassa tulee olla oma toimiva ruokajärjestelmä. Toimivan ruokajärjestelmän perusta on kannattava maataloustuotanto ja sen päälle rakentuva systeemisesti toimiva elintarvikeketju. Nyt on viimeinen aika sen rakentamiselle.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo