Lukijalta: Avaako sairaalaselvitys keskustelua myös aluekehityksestä?

Tuoreen sairaalaselvityksen lähtökohtana on asiantuntija-arvio kestävästä sairaalaverkosta muuttuneessa toimintaympäristössä. Se voi olla hyvä keskustelun avaus sairaalaverkon kehittämiseksi ja laajemminkin uusien näkymien löytämiseksi alueelliseen kehittämiseen.

Selvityksen saama vastustus kertoo kuitenkin paljon koko aluekehityksen ja alueiden elinvoimatyön epätoivosta ja kestämättömyydestä. Kuvaavaa nykytilanteelle on, että oma sairaala on nimetty hyvinvointikeskukseksi ja siitä on tehty symboli alueen elinvoimaisuudelle. Nykyisiä rakenteita puolustetaan, vaikka on hyvin tiedossa, ettei se ole kestävää. Käytännössä nykyiset rakenteet syövät helposti myös alueiden todellisen elinvoima­potentiaalin hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Alueiden kestävää elin­voimakeskustelua ei voi käydä julkiset palvelut kuten sairaala kärjellä. On tunnistettava myös hyvinvointivaltion palvelujen ja rakenteiden merkitys, kestävyys ja uudistamistarve, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelisivat alueiden elinvoiman uudistamista. Tässä on selkeitä puutteita.

Esimerkiksi TEM:in johdolla laaditussa itäisen Suomen visiotyössä alueen elinvoiman osatekijöiksi nostetaan investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus sekä koko joukko erilaisia kehittämishankkeita. Rakenteiden osalta todetaan vain: Rakenteita voidaan käsitellä myöhemmin.

Tilanne koko Suomen tavoitteellisen aluekehitystyön osalta on epäselvä ja kestämätön. Kun riittävän selkeä yhteinen tavoitteellinen kehityskuva ja selkänoja eri toimijoiden aluekehitystyöltä puuttuu, toimijat laativat omia ja kokonaisuuden kannalta irralliseksi jääviä selvityksiä myös valtakunnan tasolla. Parhaillaan YM viimeistelee omaa valtakunnallista alue­rakenteen kehityskuvaa, LVM on laatimassa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja TEM valmistelee aluekehityspäätöstä. Työn tulokset hajoavat helposti taivaan tuuliin.

Tarkemmalle tavoitteelliselle Suomi kuvalle, yli puoluerajojen ja hallituskausien on huutava tarve sekä selkänojaksi eri toimijoiden strategiatyölle että yleistä tulevaisuuden uskoa vahvistamaan. Se tulisi nostaa kevään kehysriihessä yhdeksi hallitusohjelman ja valtioneuvoston kärkihankkeeksi. Toivottavasti tämä on myös EK:n johdolla tekeillä olevan Itä-Suomi työn keskeinen viesti hallituksen suuntaan.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa