Ilmastopaneelin pystyttävä parempaan – arviot eivät voi heitellä miljoonia kuutioita muutamassa tunnissa

Ilmastopaneelin näkemys Suomen tulevasta hakkuumäärästä sai metsäväen keskiviikkona varpailleen.

Erityisesti Ylen aamulla julkaisema uutinen jossa Ilmastopaneelin kerrottiin vaativan hakkuiden vähentämistä 10 prosentilla 73 miljoonasta 60 miljoonaan kuutioon nostatti kulmakarvoja muidenkin kuin metsänomistajien keskuudessa.

Kyllä.

Kysymys on lähes 20 prosentista ja erolla on huomattavan paljon merkitystä paitsi yksityisille metsänomistajille myös sahoille, sellutehtaille tai vaikkapa meídän kaikkien yhteiselle Metsähallitukselle.

Horjuminen vakavan asian viestinnässä ei jäänyt tähän. Myöhemmin Yle korjasi uutistaan kertomalla ilmastopaneelin tarkoittaneen sittenkin noin 65 miljoonan kuution vuotuista hakkuumäärää (Yle 14.1.).

Paneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä totesi illalla MT:lle, että kyse on luvusta 61–64 miljoonan kuution välillä (MT 14.1).

Ei kai tämä näin voi mennä. Jos Ilmastopaneelilla pitäisi olla asiantuntemusta ja arvovaltaa, tällainen muutaman tunnin välein muuttuva valtava arviointiero viestinnässä ei kumpaakaan korosta.

Julkisilla varoilla toimivilta virastoilta tai paneeleilta on lupa odottaa parempaa jälkeä.

Äskettäin myös Luonnonvarakeskus Luke joutui kritiikin kohteeksi, kun selvisikin, etteivät suomalaiset metsät olekaan päästölähde vaan hiilinielu.

Erot ovat vaikeasti tulkittavia, mutta niistä yritetään silti metsäkeskustelussa tehdä politiikan teon argumentteja.

Metsänomistajaa tällainen meno hirvittää. Kyseessä on kuitenkin hänen omaisuuttaan koskeva arviointi, jota tekevät aivan muut tahot kuin omistaja itse.

Ei ole yllätys, että metsäalan etujärjestöt kritisoivat voimakkaasti Ilmastopaneelin raporttia.

MTK:n mukaan raportissa on sivuutettu puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja hakkuiden merkitys metsän kasvulle.

Metsäteollisuus muistuttaa alan keskeisestä merkityksestä valtion verotuloille ja sahateollisuus laskee hakkuurajoitusten vievän tuhansia työpaikkoja (MT 14.1.).

Ilmeistä on, että maa- ja metsätalousministeriön tai pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen linjauksiin nyt syntynyt kohu ei vaikuta.

Sen sijaan seuraavaan hallituspohjaan uusia ilmastolinjauksia voi hyvinkin olla tulossa. Oppositiojohtaja Antti Lindtman (sd.) on keskeinen ilmastoviestien kohde.

Jotta tärkeässä asiassa päästäisiin järkevästi eteenpäin, laskelmat ja vaikutusarviot pitäisi malttaa päivittää parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella.

On myös mahdollista, että asia hoituu osin markkinavetoisesti. Niin heikko metsäteollisuuden suhdannenäkymä on.

Etelä-Amerikan sellutuotanto kasvaa ja myös Kiina on investoinut valtavasti omille markkinoilleen. On täysin mahdollista, että lähivuosien hakkuut jäävätkin nykyisiä selvästi pienemmiksi.

Yhä on syytä myös kysyä, miksi ilmastotavoitteet on sysätty yleensä metsäväen kannettaviksi.

Päästöjen vähentäminen liikenteessä, teräksentuotannossa, betonirakentamisessa ja energiankäytössä ovat ratkaisun kovaa ydintä.

Edelleen.