Passipaikalla: Vasta lapsenlapsille

On armollista, ettei ihminen tiedä tulevaisuudesta.

Jos suomalaisille olisi 1945 kerrottu, että presidentin rouvan juhlamekko vuonna 2018 valmistetaan sillasta, olisi kuulunut epätoivoinen parahdus: Eikö tämä kurjuus lopu edes lapsenlapsiltamme?

Silla oli sota-aikana koivusellusta valmistettua äärimmäisen huonolaatuista korvikekangasta. Vaikka nimi tekniikan kehittyessä muuttui säteriksi, viskoosiksi tai raioniksi, puukangas pysyi sotasukupolven elämän loppuun asti pula-ajan symbolina.

Eduskunta sai taas kerran luvan pidentää Kreikan laina-aikoja. Maksun saavat nyt syntyvien lapsenlapset vuonna 2082. Antero Laukkanen (kd.) laski olevansa silloin 124-vuotias, ”mies parhaassa iässä”.

Kreikasta on vuosi­kymmenen jälkeen vaikea keksiä uusia repliikkejä. Vastaamatta on yhä silloisen perus­suomalaisen Pentti ­Oinosen heti alkuun esittämä kysymys, millä Kreikka aikoo velkansa maksaa, sitruunoilla vai oliiveilla.

Kreikalle voidaan naureskella, mutta Italia vetää vakavaksi. Pölhöpopulismi on pienituloisille pahinta, totesi Olavi Ala-Nissilä (kesk.). Viiden tähden liikkeen talouspolitiikka ei Kaj Turusen (kok.) mielestä ansaitse yhtään tähteä.

Kaikki puolueet osaavat unissaankin sälyttää Kreikka-vastuut toisten niskaan. Toimi Kankaanniemi (ps.) jylisi tuomiopäivää Suomen entisille hallituksille, Euroopan keskuspankille ja kaikille paitsi Italian populisteille. Paavo Arhinmäki (vas.) on erikoistunut muistuttamaan perussuomalaisten takinkääntelyistä.

Sosialidemokraattien terävä pää Pia Viitasen johdolla jankutti valtiovarainministeriä lupaamaan, että tämä on viimeinen Kreikalla annettava lainanpidennys. Petteri Orpo (kok.) sanoi hallituksen tähän uskovan. Kreikan tulevien vuosien päättäjien puolesta hän ei anna takuita.