Lukijalta: Myös maaseudun lapsille on tarjottava liikuntamahdollisuuksia

Kouluissa toteutettavien Move!-mittausten mukaan lasten fyysinen toimintakyky on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kaupunkeihin verrattuna maaseudulla asuvista lapsista suurempi osuus on fyysiseltä toimintakyvyltään heikossa kunnossa.

Julkisuudessakin on nostettu yhdeksi syyksi koulukyydeissä käytetty matka-aika, joka vie päivästä ison ajan. Tämä pitää paikkansa ja koulumatkaa kannattaa liikunnallistaa esimerkiksi niin, että kyydin ei tarvitse viedä koulupihaan saakka. Tämä vinkkinä myös kaikille huoltajille.

Toisena syynä heikompaan kuntoon lienee se, että ilta-aikaan järjestettävään seuratoimintaan on haja-asutusalueelta pitkä matka. Vaaditaan sitoutuneita huoltajia, jotka hoitavat kuljetuksen harrastuksiin, eikä tämäkään välttämättä riitä tai ole yksinkertaisesti mahdollista.

Tässä kohtaa astuu kuvaan Harrastamisen Suomen mallin kerhotoiminta, jota on pystyttävä järjestämään kaikissa kouluissa siten, että myös kuljetusoppilaat voivat jäädä harrastuskerhoihin koulupäivän jälkeen ja, että kyyti kotiin järjestyy.

Olen työurallani ollut organisoimassa vuosien ajan koulujen kerho- ja harrastustoimintaa ja ymmärrän haasteet esimerkiksi aikataulujen, liikennöitsijöiden ja muiden järjestelyjen suhteen, mutta nämä ovat ratkaistavissa.

Koulu tavoittaa kaikki lapset, jolloin koulupäivän aikaisella liikunnalla on iso merkitys. Perusopetuslakiin lisätään ensi vuonna liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tämä ei saa jäädä kuolleeksi kirjaukseksi vaan sen on konkretisoiduttava esimerkiksi välituntiliikunnaksi ilman kännyköitä ja osaksi kaikkia oppiaineita.

Voimassa olevan valtion liikuntapoliittisen selonteon mukaan liikuntatuntien määrää koulussa on lisättävä. Tämä on edelleen yksi tehokkaimmista keinoista parantaa kaikkien oppilaiden fyysistä toimintakykyä.

Markku Siponen

kansanedustaja (kesk.)

liikunnan ja terveystiedon lehtori