Lukijalta: Hetkellisiä maaperän nieluja ja päästöjä ei pidä sekoittaa hiilen varastojen kanssa

Hannu Kesävaara kirjoitti 26.8. Maaseudun Tulevaisuudessa hiiliviljelystä. Kirjoituksesta saattoi saada käsityksen, että Baltic Sea Action Group (BSAG) ei ottaisi hiiliviljelyssä huomioon maaperän hengitystä, tai että tarkoituksenamme olisi lisätä maahan vain biohiiltä. Kesävaara kirjoittaa: ”Paljon hiiltä sitova runsas sato tarvitsee hyvärakenteisen ja yleensä runsasmultaisen maan. Sellaisen päästö on isompi kuin huonon maan. Mutta sekin hiili kiertää. Hiilidioksidi on kasvutekijä.”

BSAG edistää uudistavaa viljelyä ja hiiliviljelyä Carbon Action -työnsä kautta. Tarkoitamme uudistavalla viljelyllä viljelytapaa, jolla pyritään parantamaan maan kasvukuntoa. Hiiliviljelyllä pyritään lisäämään hiilen pitkäaikaista varastoitumista maaperään kasvien yhteytyksen ja maaperän mikrobiston avulla sekä vähentämään peltomaan kasvi­huonekaasupäästöjä. Kaikki tämä tehdään ruoantuotannon yhteydessä.

Hiilidioksidipäästöjä ei voida maaperästä estää kokonaan, koska elävä maaperä hengittää. Hetkellisiä nieluja ja päästöjä ei kuitenkaan pidä sekoittaa hiilen varastojen kanssa, joita tulee tarkastella vuositasolla ja vuosien yli.

Siihen, kuinka kauan hiili pysyy peltomaassa, voidaan vaikuttaa viljelymenetelmillä. Hiiltä voidaan pidättää ja kerryttää peltomaahan viljely­toimenpiteillä, joita sovelletaan uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti: yhteytystä ja maan pieneliötoimintaa maksimoiden sekä maaperän toiminnan häirintää minimoiden. Näin parannamme maan kasvukuntoa ja sidomme hiiltä ilmakehästä.

Suomessa kivennäismaapeltojen on arvioitu voivan sitoa jopa viisi miljoona tonnia hiilidioksidia ilmakehästä vuosittain. Meidän kannattaa hyödyntää tätäkin potentiaalia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Keskeistä on, että samalla pyritään hyviin satoihin ja maan kasvukunnon parantamiseen ja ylläpitoon. Hyvä­kuntoinen peltomaa pidättää vettä ja ravinteita sekä vähentää eroosiota. Se myös sietää paremmin äärisäitä, kuten tänäkin kesänä koettua kuivuutta ja märkyyttä.

Elisa Vainio

projektipäällikkö

Pieta Jarva

strategiajohtaja

Baltic Sea Action Group (BSAG)