Toisinaan väitetään kuntien kärsivän taloudellisesti, mikäli niiden alueella sijaitsee kaivoksia. Kuntien sanotaan velkaantuvan, sillä ne joutuvat rakentamaan palveluja kaivosten työntekijöille, mutta eivät saa juurikaan veroja vastineeksi.
Tämän aatesuunnan kärkihahmoja on europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), joka kritisoi etenkin Kittilän ja Sodankylän kuntien kaivosmyönteisyyttä.
Kittilän kunnalla on reilusti konsernivelkaa. Velka johtuu siitä, että Kittilän kunnan konserniin kuuluu muun muassa rinneyhtiö sekä suuri vuokrataloyhtiö.
Vastineeksi on huomattava, että Kittilän kunta on Lapin maaseutukunnista elinkeinoiltaan vahvin. Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin mukaan Kittilällä ei ole vaikeuksia velanhoidossa.
Sodankylän asiat ovat vastaavasti hyvällä mallilla. Kunnan verotulot ovat kasvaneet huomattavasti. Vuosina 2011–2014 verotettavien tulojen kasvu oli kuudenneksi suurinta Suomessa. Perlacon Oy teki selvityksen kuntien verotulojen kasvusta Suomessa.
Sodankylän talous lähti kasvuun, kun Kevitsan kaivos avattiin kesällä 2012. Kunta alkoi rakentaa uutta päiväkotia, peruskorjata rakennuksiaan sekä muutenkin lisätä investointejaan.
Vuoden 2014 jälkeen kunnasta on poistunut talouslaman vuoksi 120 työpaikkaa, jotka on pystytty korvaamaan kaivostoimintaa palvelevilla työpaikoilla. Kunnanjohtaja Viljo Pesosen mukaan Sodankylän verotulot ovat kärkiluokkaa.
Tärkein kaivosten vaikutus lienee kuitenkin se, että usko tulevaisuuteen on kaivoskunnissa lisääntynyt.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.