Petopolitiikka kaipaa päivitystä

Luonnon kunnioittaminen ja eränkäynti ovat osa suomalaista kulttuuria. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää suojella luontoarvoiltaan kaikkein arvokkaimpia kohteita. Samalla on ymmärrettävä, että myös laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja maatilat ovat tärkeitä elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille.

Aina tuotanto- ja villieläinten rinnakkaiselo ei suju häiriöittä, kuten susien aiheuttamat tuhot lammastilalla Tohmajärvellä jälleen osoittivat. Kyseisen tapauksen suhteen yhdessä Riistakeskuksen ja poliisin kanssa asiaa selvitellään parhaillaan.

Tämäkin tapaus kuitenkin osoitti, että petopolitiikka kaipaa päivitystä. Tavoitteena on löytää vaikuttavia keinoja sekä suojata kotieläimiä, että tehdä kannanhoidollisia toimenpiteitä petokannan kasvun rajoittamiseksi tasolle, jolla turvallisuudesta ja sosiaalisesta hyväksyttävyydestä voidaan huolehtia.

Valitettavasti käytäntö on osoittanut sen, että tarpeellisista metsästysluvista valitetaan täytäntöönpanokieltoon saman tien eli asioita ratkaistaan oikeusteitse eikä lainsäädännöllä. Hallitusohjelmassa on kirjaukset suurpetopolitiikasta, joka pyrkii suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseen lainsäädännöllä ja suden kohdalla jo aloitettua työtä jatketaan.

Suurpetokannoista keskustellaan myös EU-tasolla. Kesäkuun lopun maatalousneuvostossa jaoin monen muun jäsenmaan huolet Euroopan kasvavista suurpetokannoista ja niiden tuomista haasteista maaseutualueille ja maataloudelle. Minusta aika on kypsä sille, että arvioimme avoimesti kaikkien suurpetopopulaatioiden tilan ja suojelutarpeen ja päivitämme luontodirektiivin liitteitä. Suurpetoihin liittyvä sääntely EU:ssa pohjaa ajalle, jolloin unionissa oli vain 12 jäsenmaata, joten päivityksen tarvetta todellakin on.

Myös lintuinfluenssa on ollut kuluneen kesän haaste luonnon ja ihmisen rinnakkaiselossa. Ruokaviraston päätöksillä turkistarhoilla lopetetaan näinä päivinä kymmeniä tuhansia turkiseläimiä – joillakin tarhoilla jopa kaikki eläimet joudutaan lopettamaan.

Päätöksissä ei ole mitään poliittista viestiä tai harkintaa, vaan ne tehdään viranomaispäätöksin. Lopettamispäätökset tehdään puhtaasti terveysturvallisuuden näkökulmasta ja niillä pyritään estämään lintuinfluenssaviruksen muuntuminen ja leviäminen muihin nisäkkäisiin ja lopulta ihmisiin.

Turkistarhaajat tulevat saamaan käyvän korvauksen lopetetuista eläimistä eläintautilain perusteella. Ruokavirasto arvioi ja tekee korvauksiin liittyvät päätökset, ja luotan siihen, että oikea taso löydetään.

Monelle työn aloittaminen kokonaan tai osittain alusta voi olla kuitenkin henkisesti huomattavan raskasta. Muutama eläkeikää lähenevä tarhaaja onkin laittanut viestiä siitä, että tilanne on kypsyttänyt päätöksen säällisellä tavalla luopua elinkeinosta. Kunnioitetaan myös heidän päätöstään.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja.