Tälle syksylle myönnettyjen hirvenkaatolupien määrä, 55 644 kpl, on liian pieni. Vähintäänkin 10 000 enemmän olisi kaatolupia välttämättä
pitänyt myöntää, jolloin yhteenlasketuksi (vasat plus aikuiset hirvet) kaatomääräksi voisi muodostua vähintään 75 000 hirveä.
Erikoisesti Keski-Suomessa, intensiivisen metsänhoidon maakunnassa, täytyy lupamäärää 4 011 kpl korottaa vähintään tasolle 5 000 kpl. Olen ammattimiehenä yrittänyt vuosikymmenien ajan harjoittaa tiloillani Keski-Suomessa järkiperäistä metsänhoitoa, johon kuuluu tietenkin myös metsänviljely. Tulokset ovat masentavia.
Vain 1960-luvulla toteutetut männyn ja koivun viljelymetsät
ovat jotenkin onnistuneet yritettäessä kasvattaa niitä miehen mitasta korkeammiksi elinkelpoisiksi metsiköiksi.
Myöhemmät istutukset 1980-luvulta lähtien ovat olleet toivotonta taistoa. Hirvet ovat näykkineet mäntyjä repaleisiksi harveikoiksi ja tuhonneet
suurin toivein sekapuiksi aiotut siemensyntyiset rauduskoivut järjestään.
Kuin kohtalon magiaa on, että vesasyntyiset hieskoivuryhmät eivät liioin ole hirville kelvanneet. Tavanomainen kaava on, että emohirvi katkoo vasalleen syötäväksi jopa 4-metrisiä rauduskoivuja
puolikorkeudelta ja tuho on täydellinen. Karmea lopputulos on, että olen menettänyt metsäammattimiehenä tärkeimmän osan elämäntyötäni, metsänkasvatuksen peruskriteerit täyttävien puustojen aikaansaamisen tuleville sukupolville.
En taatusti ole ainoa kärsijä tässä asiassa. Kysyn ja vaadin vastausta hirven kaatolupien määristä vastaavilta tahoilta: Onko tärkeämpää harjoittaa metsänviljelyä tuottamaan
ruokaa hirville kuin turvata metsänkasvatuksen, siis maallemme erittäin tärkeän elinkeinon, perusedellytykset.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.