Lukijalta: Meillä ei ole varaa populistiseen ilmastopolitiikkaan

Ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa erityisesti teollisuusmaissa ja ylikansoitetuilla alueilla on merkittävä. On hyvä ja välttämätöntä, että asiasta puhutaan ja tilannetta yritetään korjata, mutta meillä joidenkin ilmastonjäähdyttäjien faktat ovat hukassa, ennen kaikkea niiden mittasuhteet: Suomella ei juurikaan ole vaikutusta maapallon kasvihuonekaasujen räjähdysmäiseen lisääntymiseen puoleen eikä toiseen, olivatpa meidän toimenpiteemme mitä tahansa.

Se, että boreaaliset havumetsämme ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi, ei pidä paikkaansa. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi lokakuun alussa tiedotteen metsiemme hiilinielujen vertailutason teknisestä korjauksesta. Uusi metsänielun vertailutaso on korjauksella noin 9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia alhaisempi kuin aikaisempi.

Tämä tarkoittaa sitä, että metsiemme hiilinielu on EU:n velvoitteet täyttävä nykyisillä hakkuumäärillä, olletikin, kun metsänhoitoa meillä vielä voidaan tuntuvasti parantaa. Lisäksi on toteutettavissa suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus, sekä entisten turpeennostoalojen ja joutomaiden metsitys.

Joidenkin julistama seitsemän miljardin euron rangaistusmaksu metsien hakkuista ei siten pidä paikkaansa. Luken tiedote metsiemme nykyhetken hiilinieluista, joka on erittäin merkittävä uutinen, jätettiin julkaisematta valtakunnan päämedioissa, ainoastaan Maaseudun Tulevaisuus 9.10. toi sen julki.

Eloperäisten peltojemme vesittämisellä ei olisi mitään vaikutusta maapallon ilmaston lämpötilaan! Vahvasti velkaantuvalla kansakunnalla ei ole varaa tehdä populistista ilmastopolitiikkaa metsänieluilla.

Pitää erottaa maailman erilaiset metsätyypit. Metsäkadon vakavin haaste on trooppisten ei-uudistuvien sademetsien hävitys. Pitäisi ymmärtää, että emme kuulu siihen joukkoon; meillä ei metsiä hävitetä. Puuvarantomme on nyt suurempi kuin satoihin vuosiin ja kasvusta käytetään vain osa.

Oikeaan ja kasvua lisäävään metsänhoitoon kannustaminen ja pyrkimys kokemusperäiseen, hyväksi havaittuun metsä­talouteen, toimii parhaiten myös luonnollisen, tasapainoisen paikallisilmaston säilyttämisessä.

Jorma Mäki-Jussila

Peräseinäjoki