
Vaikuttaa siltä, että on syntynyt paljon väärinkäsityksiä suorakylvöstä (MT 29.5.). Kirjoitetut kokemukset ovat kevytmuokkauksesta, jossa on aivan eri periaatteet kuin suorakylvössä. Kevytmuokkaus sekoittaa kasvijätteen ja taudinaiheuttajat maahan, vähentää pieneliötoiminnan määrää maassa ja lisää siten torjunta-ainetarvetta.
Aitosuorakylvössä minimoidaan maan muokkaus, pidetään maa kasvipeitteisenä ympäri vuoden ja käytetään viljelykiertoa.
Tämä lisää maan pieneliötoiminnan määrä maan pinnassa, mikä pitää kasvitaudit ja tuhohyönteiset kurissa. Myös siemenpankki pellon pinnassa vähenee, jolloin kasvinsuojeluaineiden käyttöä voidaan pitkäaikaisessa suorakylvössä vähentää.
Suorakylvössä juolavehnä saadaan pellolta minimiin, mutta kevytmuokkauksessa sitä on vaikea hävittää, koska osa juurista muokkautuu maahan.
USA:n No-Till Farmers:n mukaan glyfosaatin käytöstä maan terveydelle ja pieneliötoiminnalle on paljon vähemmän haittaa kuin kyntämisestä, koska muokkaamattomassa ja kasvipeitteisessä maassa on moninkertainen määrä pieneliöitä kuin kynnetyssä maassa.
Yhdysvalloissa suorakylvön käyttö on lisääntynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Vuoden 2020 CA-viljelyn maailmankongressin ja USDA:n mukaan suorakylvön osuus on yli 60 prosenttia vilja-alasta ja suorakylvö on eniten kasvava trendi.
Viljelijät perustelevat siirtymää suorakylvöön maan kasvukuntosyillä, pienemmällä eroosiolla ja ravinnepäästöillä, pienemmällä polttoaineen kulutuksella, pienemmällä työmäärällä ja paremmalla viljelyn kannattavuudella. Suorakylvöllä on moninaisia lisähyötyjä viljelijöille, kuten hiilensidonta maahan. Sillä on mahdollista tulevaisuudessa saada lisätuloja.
Helsingissä järjestetään kesäkuun alussa ensimmäinen Pohjois-Euroopan 4 /1000 hiilensidonta kongressi, jossa on paljon uudistavanviljelyn asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta.
Ari Koutonen
puheenjohtaja
Suomen CA-viljelyn yhdistys ry
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.