Lukijalta: Kuntapalvelut ansaitsevat yhteisesti valmistellun tulevaisuusnäkymän

Timo Kietäväinen nostaa kirjoituksessaan (MT 8.10.) esiin tärkeitä havaintoja kuntien tulevaisuudesta. Innoittajana on toiminut Kuntaliiton tilaama selvitys, jonka mukaan väestönmurros vaikeuttaa ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita.

Kietäväisen tulkinnat selvityksestä ja Kuntaliiton ehdotuksista eivät kuitenkaan vastaa kaikilta osin todellisuutta. Kuntaliitto ei ole ajamassa yksioikoista kuntaliitoslinjaa, vaan peräänkuuluttaa tietoon perustuvaa ja kokonaisvaltaista keskustelua palvelu- ja kuntarakenteesta, joka ottaa huomioon väestökehityksen ja talouden reunaehdot tulevina vuosikymmeninä.

Ehdotuksemme saikin vihreää valoa Kuntamarkkinoilla 17.9., jolloin kahdeksan suurimman puolueen johtohenkilöt vakuuttivat olevansa valmiita parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi.

Väestörakenteet kaupungeissa ja kunnissa ovat eriytyneet ja jatkavat eriytymistään. 2030-luvun koululaisista merkittävä osa on jo syntynyt, ja tämä antaa varsin selkeän kuvan kehityssuunnasta: monissa kunnissa lasten määrä vähenee pysyvästi.

Luonnollinen väestönkasvu on Suomessa negatiivinen, ja väestönkehityksen keskeiseksi ajuriksi nousee maahanmuutto. Maahanmuutto on kuitenkin ainakin tähän asti keskittynyt vahvasti suurimmille kaupunkiseuduille. Tarvitaan siis väistämättä uusia ratkaisuja, jotta palveluverkko voidaan säilyttää koko maassa realistisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Kuntaliitto on johdonmukaisesti tuonut esiin tarpeen tarkastella normeja ja sääntelyä kriittisesti, jotta kunnilla olisi todellista liikkumatilaa etsiä paikallisesti toimivia ratkaisuja. Tämä koskee niin pätevyysvaatimuksia kuin esimerkiksi etäopetuksen ja digitaalisten palvelujen hyödyntämistä. Olemme myös korostaneet kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Kuntatalouden eriytyminen on jo nyt merkittävää, ja kehitys jatkuu tulevina vuosina. Erojen kunnallisveroprosenteissa ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Yhteisövero ja kiinteistövero ovat useissa kunnissa merkittäviä tulonlähteitä, mutta niiden painoarvo on rajallinen.

Jotta näistä verolajeista muodostuisi kuntatalouden tasapainottava tekijä, olisi veropohjien kasvettava huomattavasti. Käytännössä tämä edellyttäisi esimerkiksi teollisen mittaluokan investointeja, joita ei kaikkiin kuntiin tule. Taloudelliset erot kuntien välillä siis todennäköisesti kasvavat, eivät supistu.

Tarvitsemme pikaisesti yhteisen näkemyksen siitä, millainen on kunnan palvelulupaus ja millaista kuntapolitiikkaa, palveluverkkoa ja taloudellisia resursseja tämän palvelulupauksen toteuttaminen vaatii.

Henrik Lönnqvist

kaupunkikehityspäällikkö

Kuntaliitto