Kaikki metsät sitovat ja päästävät hiiltä. Ilmaston kannalta sidonnan ja päästöjen erotus on ratkaiseva.
Jos soille kertyisi, Björn Forssin (MT 18.12.) mainitsema vuosittainen 4,5 tonnin hiilikertymä, eli 9 tonnia uunikuivaa turvetta, sitä olisi kertynyt 10 000 vuodessa noin 90 000 tonnia. Turvekuution kuivapaino vaihtelee maatumisasteen mukaan sadan kilon kahta puolen, ja siinä on noin 15 prosenttia palamatonta ainetta, hiekkaa.
Suomen soilla pitäisi siis olla turvetta keskimäärin miljoona kuutiometriä hehtaarilla. Siitä tulisi niin vahva kerros, että sitä tultaisiin kaukaa katsomaan, Suomi eläisi turveturismilla.
Suot keräisivät hiiltä parhaiten, jos niille ei olisi tehty mitään. Ojitetuista soista on tullut hiilen päästäjiä. Turvetta lahoaa enemmän kuin kertyy.
Toinen samanlainen tapahtuma on pelloiksi kuivatetuissa järvissä. Järvien pohjaan vuosituhansien aikana kertynyt liete sisältää paljon orgaanista ainetta, joka lahoaa peltoa viljellessä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.