Asiantuntijalta: Sorvaa oma ratkaisusi ympäristöhaasteisiin

Mitä yhteistä on raakulla, sään ääri-ilmiöihin varautumisella ja luontokadon torjumisella? Vastaus on EU:n maaseuturahaston tuki, jolla on rahoitettu jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostustöitä, mietitty keinoja, joilla voidaan vastata sään ääri-ilmiöiden voimistumiseen sekä otettu alueen vakituiset ja kesäasukkaat mukaan luontokadon torjumiseen.

Nämä kolme erilaista hanketta ovat vain muutama esimerkki siitä, millaisiin ympäristötekoihin EU:n maaseuturahoitusta on mahdollista saada. Hankerahoituksen avulla yhteisöt voivat itse tarttua toimeen ja etsiä parhaiten toimivia ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin.

Suomi on pitkä maa. Sen takia hankkeiden sisältö voi painottua eri osissa maata hieman eri tavoin. Erilaisia ilmasto- ja ympäristöhaasteita ei myöskään voi aina taklata samalla patenttiratkaisulla, vaan työkalupakista on hyvä löytyä ruuvimeisselin lisäksi muita tärkeitä vermeitä.

EU:n maaseuturahasto panostaa nyt entistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimiin. On siis hyvä hetki toimia.

Yhteistyöhankkeiden ja investointien avulla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä.

Koulutushankkeilla parannetaan viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien ja toimijoiden ympäristö- ja ilmasto-osaamista. Tiedonvälityshankkeissa voidaan välittää uusinta tietoa laajemmalle yleisölle ja esimerkiksi laatia tai päivittää luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden suojelu-, hoito- ja käyttösuunnitelmia.

Mitä rahoitusta saaneissa hankkeissa sitten on käytännössä saatu aikaan?

Kolmen helmen joet -hankkeessa (2016–2019) kunnostettiin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun asuttamia jokia Pirkanmaalla. Hankkeessa selvitettiin, mitä on tehtävä, jotta valuma-alueiden kiintoaine- ja ravinnekuormitusta jokiin voidaan vähentää. Lisäksi tuotettiin tietoa raakun suojelusta ja jokien valuma-alueista, mikä auttaa raakun suojelun ja maankäytön yhteensovittamisessa.

Jokihelmisimpukan kantojen ja elinympäristöjen vahvistaminen jatkuu nykyään 15,9 miljoonan euron LIFE-hankkeen voimin.

Meidän jälkemme - luonnosta voimaa -Leader-hanke (2022–2024) puolestaan herättelee Länsi-Saimaan asukkaat ja kesäasukkaat ihmisten ja ympäristön yhteiseen hyvinvointiin. Hankkeen tavoitteena on luoda positiivinen lumipalloefekti, jossa luontokato vähenee ja jokaisen on mahdollista osallistua luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.

Samalla monimuotoisuustekoja tekevien ja alueella olevien ihmisten hyvinvointi kasvaa. Tässä win-win-hankkeessa voittavat siis kaikki!

Kehittämishankkeet vauhdittavat myös maatalouden ympäristötyötä. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen haastaa maataloustuotantoa.

Tuotantovarmuutta nurmesta (VarmaNurmi) -hanke (2019–2022) pureutui ongelmaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja viljelijöiden yhteistyönä. Hankkeessa selvitettiin muun muassa vaihtoehtoisia säilörehun korjuustrategioita ja muuta käytännönläheistä tietoa, jonka valossa maatilayrittäjät voivat ratkoa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia haasteita.

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin varaudutaan myös Ilmastosoturit-hankkeessa (2019–2023). Hankkeessa viljelijät, neuvojat ja tutkijat etsivät yhteistyössä tilakohtaisia ratkaisuja hiilensidonnan tehostamiseen ja ravinteiden entistä parempaan käyttöön. Samalla maan rakenne, pellon kasvukunto ja satovarmuus paranevat.

Hurjasta nimestään huolimatta hankkeen ytimessä on tuoda maatalouden brändiä esille hyvässä hengessä ja faktoihin pohjautuen: viljelijöillä on kyky tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään.

Miten päästä sanoista tekoihin? Inspiraatiota maaseudun ympäristötekoihin voi hakea esimerkiksi hankerekisteristä (maaseutuverkosto.fi/hankerekisteri) ja lisätietoa rahoituksesta löytyy maaseutu.fi-sivustolta. Alueelliset ELY-keskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tuen hakemisessa.

Yhteistyö on monen hankkeen kulmakivi ja edellytys. Siinä on voimaa, joka kannustaa innostumaan ja onnistumaan. Yhteistyökumppaneita voi etsiä myös maaseutuverkosto.fi-sivustolta, jossa omaa hankeideaa voi sparrailla keskusteluryhmissä.

Pistetään hihat heilumaan!

Salla Ruuska

verkostokoordinaattori

maaseutuverkostoyksikkö

Ruusa Kangas

erityisasiantuntija

Ruokavirasto