• Tuottajaa pitäisi kiittää, ei rangaista: Pellonraivauskiellolla ei olisi merkitystä metsäkatoon

    Pakkosuojelu ei kuulu meidän metsiimme.
    Avohakkuu ei uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta, kirjoittaa kansanedustaja Anne Kalmari. Kuvituskuva.
    Avohakkuu ei uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta, kirjoittaa kansanedustaja Anne Kalmari. Kuvituskuva. Kuva: Kari Lindholm
    Mielipide|Maatalouden ympäristötoimet
    30.7.202221:00
    Lukijalta
    Anne Kalmari

    Janne Kotiaho ehdotti, että tuottajien pitäisi maksaa aiheuttamistaan luonnonhaitoista (MT 18.7.). Maatilat painivat jo nyt kannattavuuskriisissä. Siksi onkin pöyristyttävää, että Kotiaho edes esittää tällaista.

    Pellonraivauskiellolla ei olisi merkitystä metsäkatoon, koska uutta peltoa raivataan Suomessa hyvin vähän. Valtaosa Suomen metsäkadosta johtuu kaupungistumisesta ja rakentamisesta, ja lähivuosina suurin metsäkadon aiheuttaja tulee olemaan tuulivoima.

    Laitumet ovat merkittävä elinympäristö laajalle kirjolle eri kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeja.

    Laitumet ovat merkittävä elinympäristö laajalle kirjolle eri kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeja. Kolmannes uhanalaisista lajeistamme on riippuvainen laiduntamisesta. Siksi onkin kummastuttavaa, miksi Kotiaho haluaa vähentää jo nykyisestään vähäiseksi käyneitä laidunalueita.

    Kotiaho kritisoimat avohakkuut ja tasaikäinen metsänkasvatus eivät vähennä luontoarvoja. Tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa eri kasvuvaiheissa olevien metsien mosaiikki tarjoaa elinympäristöjä erittäin laajalle lajistolle.

    Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa syntyy helposti monotonisia yhden puulajin metsiä, joista puuttuvat aukeat, lehtipuut ja säästöpuista syntyvä lahopuu. Monenlaisille kasvatustavoille on edelleenkin paikkansa suomalaisessa metsätaloudessa.

    Suomalainen metsätalous on jo nyt maailman kärkeä luonnon huomioinnissa. Metsässä kaikki tapahtumat ottavat oman aikansa, mutta tulevaisuudessa tekopökkelöt, säästöpuut, lehtipuusekoitukset, suojakaistat ja lukuisat muut luonnonhoitotavat tulevat näkymään myös metsäluonnon tilassa.

    Luken arvioiden mukaan metsiä hakataan Suomessa alle kestävän hakkuutason. Suojelualueiden määrä kasvaa metsissämme jatkuvasti uusien kansallispuistojen ja vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta.

    Metsänomistajan on jatkossakin saatava päättää metsänsä käytöstä ja saatava suojelusta käypä korvaus. Pakkosuojelu ei kuulu meidän metsiimme.

    Suomessa tuotetaan maailman ekologisimpia maa- ja metsätaloustuotteita jo nyt. Suomalaisten tuottajien tulisikin saada mieluummin etuja kiitokseksi puhtaan ekologisen ruuan tuotannosta ja metsätalouden uusiutuvien tuotteiden sitomasta hiilestä – ei lisäkuritusta.

    Tuottajien rankaisemisen sijaan akuutein kysymys poliittisille päättäjille onkin nyt, mistä meille riittää kohtuuhintaista ruokaa ja energiaa lähitulevaisuudessa.

    Anne Kalmari

    Kansanedustaja

    Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj. (kesk)

    Lue myös:

    Ekologian professori panisi tuottajat hyvittämään aiheutetut luontohaitat – ”On markkinatalouden epäonnistuminen, ettei luontohaittoja ole sisällytetty hintoihin”

    Maa- ja metsätalouden syyllistäminen jatkuu

    Ekologian professori sanoo maankäyttösektorin haittaavan eniten luonnon monimuotoisuutta – ”Isoja muutoksia tarvitaan, pienet eivät enää riitä”

    Artikkelin aiheet
    metsätalous
    pellonraivaus
    metsäkato
    maataloustuottajat
    Anne Kalmari
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle