Äänismaa: Itä-Suomella on kasvun siemenet omissa käsissään

Itäisen Suomen historiaa ja kehitystä on vuosisatojen ajan leimannut rajautuminen itänaapuriimme. Rajan tuntumassa yhteiskunnalliset olosuhteet ovat toistuvasti olleet rauhattomia. Sotien ja rajan siirtojen vaikutuksesta merkittävä osa luonnonvaroista, yksityisomaisuudesta ja infrastruktuurista on tuhoutunut tai on jouduttu toistuvasti luovuttamaan pois hallinnastamme. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta alueen menestykseen ja ihmisten mielenmaisemaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi helmikuussa itäisen Suomen kehittämisvision, jossa nostettiin esiin laadukas elinympäristö, elinkeinot ja osaaminen, koulutus, turvallisuus sekä saavutettavuus. Visio korostaa alueen houkuttelevuutta investoinneille.

Hyvä strategia perustuu vahvuuksien huomioimiseen ja niiden vahvistamiseen. Itä-Suomen erityisiä vahvuuksia ovat kasvavat metsät, luonnonvaroihin liittyvä osaaminen, luontomatkailu sekä monipuolinen ja kehittyvä metsäteollisuus.

Metsien käytöstä käydään tällä hetkellä vilkasta julkista keskustelua. Se on ollut repivää ja polarisoitunutta. Siinä ovat korostuneet uhkakuvat, mutta siitä on puuttunut selkeä näkymä metsien käytön tulevaisuudesta.

Tutkijoiden yleistyvän näkemyksen mukaan metsien käytön lisääminen, hiilinielujen nopea kasvattaminen, huoltovarmuudesta huolehtiminen ja ekologisen monimuotoisuuden lisääminen eivät ole käytännössä kaikilta osin mahdollisia saavuttaa yhtäaikaisesti.

Joudumme tekemään vaikeita valintoja. Onko tehty jo kaikki sen eteen, että hyödyntäisimme digitaalisen tiedon tarjoamat mahdollisuudet älykkään täsmämetsätalouden edistämiseksi? Tuottaako jokainen metsistä korjattu kuutiometri maksimaalisen lisäarvon yrityksille ja yhteiskunnalle?

Hoidetaanko metsiä oikea-aikaisesti ja metsänomistajan tavoitteiden kannalta optimaalisesti? Onko käännetty kaikki kivet hiiltä varastoivien tuotteiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi? Voisivatko ensimmäiset kaupalliset hiiltä savukaasuista talteen ottavista hiilinegatiivisista energialaitoksista tai biotuotetehtaista sijaita itäisessä Suomessa?

Itä-Suomella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kehittää alueesta ainutlaatuinen, sekä taloudellista että henkistä hyvinvointia nykyistä enemmän tuottava sekä ekologisia arvoja ja ilmastokestävyyttä vahvistava mallialue.

Joensuu on suvereeni kansainvälinen metsäosaamisen pääkaupunki vetureinaan Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Euroopan metsäinstituutti. Alueella toimii myös kansainvälisillä markkinoilla toimivia digitaalisia metsä- ja luontotietopalveluita kehittäviä yrityksiä.

Savonlinnaan on kehittynyt merkittävä mekaanisen puunjalostuksen keskittymä korkean tason yrityksiä palvelevine laboratorioineen. Kuopio on tunnettu vesi- ja päästöosaamisestaan ja Ylä-Savo globaaleista teknologiayrityksistään. Lappeenranta tunnetaan energiaosaamisesta ja alueella valmistetaan metsiin perustuvia biokemikaaleja ja lääketeollisuuden tuotteita. Kotkassa kehitetään puusta materiaaleja akkutuotantoon.

Koli on Suomen trendikkäimpiä matkailukohteita ja Punkaharjulla toimii uudistuva metsäsuhdeajattelun edelläkävijä Suomen metsämuseo Lusto. Alueen kansallispuistot toimivat luonnon monimuotoisuuden keskittyminä ja luontomatkailun vetureina.

Metsiin perustuvan hyvinvointivision saavuttaminen edellyttäisi ainakin poikkeuksellisen vahvaa kumppanuuksiin perustuvaa yhteistyötä. Tarvitaan panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kokeiluja ja pilotointeja, markkinointiponnistuksia sekä erityisesti rohkeutta ja yhteistä tahtotilaa. Tarvitaan teollisuutta ja energiasektoria uudistavia investointeja sekä niitä tukevien maantie-, rautatie että vesiliikenneyhteyksien kehittämistä.

Ehdottomasti olisi otettava käyttöön metsänomistajille ilmastokestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kannustavia ansaintamalleja. Ehkä suurimman mahdollisuuden kehitysloikan ottamiseksi tarjoavat uudet tavat hyödyntää yhä tarkentuvia digitaalisia metsä- ja luontotietolähteitä.

Turvallisuusympäristön huonontunut tilanne on taas kerran asettanut Itä-Suomen haastavaan tilanteeseen, mikä on heikentänyt myös alueen kilpailullista asemaa. Se voi aiheuttaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, heikentää turvallisuutta sekä vaikeuttaa palveluiden saatavuutta.

Itäisen Suomen menestymisellä on entistäkin tärkeämpi merkitys koko Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Alueen kehittyminen ei voi perustua yhteiskunnan tukien varaan, vaan ainut tapa rakentaa kestävästi tulevaisuutta perustuu aitoon kaupallisen kysyntään sekä globaaleiden tarpeiden ja megatrendien hyödyntämiseen.

Olemmeko valmiita käärimään hihat ja ottamaan aloitteen omiin käsiimme?

Pekka Äänismaa

Yhteysjohtaja

Suomen metsäkeskus