Lukijalta: Suomen metsäluonto on monipuolistunut

Elokapina jatkaa tehometsätaloutta vastustavia mielenosoituksiaan. Se näyttää uskovan sokeasti Suomen metsäluonnon yksipuolistumiseen. Ei haluta nähdä, että Etelä-Suomessa on yli 120-vuotiaita metsiä kaksinkertainen määrä sadan vuoden takaiseen verrattuna. Yli 40-senttisten, kookkaiden puiden sekä lahopuun määrä on viimeisen 40 vuoden aikana nelinkertaistunut ja lehtipuiden määrä kaksinkertaistunut. Monimuotoisuudelle tärkeän järeän haavan määrä on kuusinkertaistunut.

Miksi tätä VMI:n (Valtakunnan metsien inventoinnin) yli sadan vuoden ajalta osoittamaa kehitystä ei oteta huomioon? Kuitenkin jokainen, on voinut nähdä ruskan värjäämien lehtipuiden määrän. Puheilla yhden puulajin metsäpelloista ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Lontoon luonnonhistoriallisen museon biodiversiteetti-indeksi (BII) osoittaa, että Suomen luonto on säilynyt kaikista EU-maista toiseksi parhaiten Kyproksen jälkeen. Kehitys puuston määrässä, kasvussa ja laji- sekä kokoluokissa on tapahtunut metsäntutkimuksen ja olosuhteiden muutokset huomioivan metsänhoidon ansiosta. On vuosikymmenien aikana tapahtunut virheitäkin, mutta on myös opittu ja korjattu.

Metsäntutkimus hakee parhaita ratkaisuja ilmastomuutoksen aiheuttamiin muutostarpeisiin sekä puulajien, kasvijalostuksen että metsänhoidon osalta. Ratkaisevia ovat puurakentamisen kehittäminen ja lisääminen sitomaan puun hiili vuosisadoiksi ja puupohjaiset tuotteet korvaamaan fossiiliperäisiä raaka-aineita. Metsän hoito on avain hiilinielujen maksimointiin.

Ympäristöasiantuntijat ja -järjestöt Suomessa ja EU:ssa näkevät hakkuiden vähentämisen olevan ainoa tapa metsien hiilinielujen kasvattamiseen. He ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta heiltä pyydetään ja saadaan lausuntoja asiasta, josta he eivät näytä olevan juurikaan selvillä.

Metsien hiilinielujen kasvattamisessa metsäalan asiantuntijat ovat parhaita asiantuntijoita, mutta mediassa heitä ei juuri kuulla. Avohakkuu kuvataan metsän tuhoamisena ja varsinkin Yle ja HS liittävät aina kuvat hakkuuraiskioista puupinoineen, mutta ei milloinkaan vastaavaa aluetta uudistettuna 10 vuotta hakkuun jälkeen.

Kun korostetaan tieteen ja tiedon merkitystä, odotan valtakunnan vaikutusvaltaisimpien medioiden ottavan vastuuta tässäkin aihepiirissä.

Ismo Saari

Salo