Menestys on mepistä ja parlamenttiryhmästä kiinni

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 15.5.2024 artikkelin, jonka otsikko oli “MT-kysely: Keskusta ajaa maaseudun asiaa Brysselissä parhaiten – kokoomus häviää SDP:lle ja perussuomalaisille.” Otsikko esittää väitteen, joka perustuu mielipidemittaukseen, ei käytännön tosiasioihin.

Otetaanpa kysymys faktapohjaiseen tarkasteluun. Mikä puolueryhmä on ajanut maaseudun asiaa Euroopan parlamentissa?

Totta kai keskusta ansaitsee paikkansa arvostettuna maaseutupuolueena, mutta kun tarkastelukulma siirretään Brysseliin, vahva maaseutumyönteisyys kotimaassa ei riitä, tai ole edes EU-politiikan onnistumisen kannalta keskiössä.

Kansalaisten mielipidettä on tietenkin tärkeä mittauttaa. Brysselissä kotimaan puoluetta enemmän merkitsee kuitenkin kaksi asiaa: europarlamentaarikko itse sekä hänen ryhmänsä parlamentissa, ei hänen puolueensa Suomessa.

Kokoomuksella on aina ollut vahvoja maa- ja metsätalouden puolustajia parlamentissa ja tulee jatkossakin olemaan. Mepin taito laittaa itsensä likoon ja ympäröidä itsensä oikeilla ihmisillä on ratkaisevan tärkeää. Mitä arvostetumpi tekijä, sitä parempia vastuita hän saa, ja häntä kuunnellaan yli maa- ja puoluerajojen.

Toiseksi tullaan siihen, missä ryhmässä poliitikko vaikuttaa. Parlamentin suurin EPP-ryhmä on vahvasti profiloitunut maa- ja metsätalousasioiden puolestapuhujaksi. Vaikka poliitikko olisi sinänsä oikealla asialla, kukaan ei ainakaan tähän mennessä ole pystynyt juurikaan operoimaan esimerkiksi laitaoikeistosta.

Eipä parlamentin keskustapuolue Renew’kään tähän helpoimmasta päästä ole: sen vihreämpi siipi on vahvistunut kuluneella kaudella. Joissain aloitteissa Renew ja parlamentin SD-ryhmä muodostivat koalition vihreiden kanssa. Jäljestä yritettiin tehdä ainakin maa- ja metsätaloustuottajien näkökulmasta rumaa.

Suurimpana puolueena EPP saa parlamentin sääntöjen perusteella myös eniten päävastuita raporttien käsittelyssä: raportin pääneuvottelijalla on aivan valtavasti valtaa kompromissien muovaamisessa.

EPP työskenteli lukemattomia tunteja kuluneella kaudella kymmenien vihreän siirtymän raporttien käsittelyssä. Metsäkysymyksissä EPP:llä oli selkeä ja johdonmukainen linja, joka oli täsmälleen sama kuin Suomen linja. Tämän tiedän paremmin kuin hyvin, koska toimin EPP:n metsävastaavana koko kuluneen kauden.

EPP on toiminut systemaattisesti vaikuttaen maa- ja metsätalousalalle vaikeisiin lakihankkeisiin. Osa näistä ehdotuksista on arvioitu tuottajille niin vaikeiksi, että EPP on halunnut kaataa ne. Tästä esimerkki on ennallistamisasetus, johon saatiin merkittäviä lievennyksiä EPP:n ansiosta.

Se, että EPP on itse neuvotellut lainsäädäntöaloitteissa ja toisaalta yrittänyt kaataa osaa, on saanut molempien ääripäiden huutelijat liikkeelle: yhtäältä väitetään, että EPP hyväksyy aloitteita liikaa ja toisaalta, että se lipuu yhä enemmän laitaoikeistoon. Kun molemmista laidoista sataa kritiikkiä, neuvotteluissa on todennäköisesti onnistuttu laskeutumaan täsmälleen sille alueelle, minne EPP on tähdännytkin.

Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).