Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Hannu S. Laine suhtautui kirjoituksessaan (MT 10.5.) kriittisesti metsästysmatkailun mahdollisuuksiin Suomessa. Aiemmin tällä palstalla Markku Anttila arvioi (MT 5.5.), että kaupallinen metsästys voisi tuoda lisätuloja suomalaisille metsänomistajille.
Selvitin maisterityönäni ulkomaalaisten metsästäjien kiinnostusta tulla Suomeen metsästämään. Kiinnostusta on.
Suomalaiset kuluttajat ovat myös aiempaa kiinnostuneempia ruuan alkuperästä. Riistaeläin, joka on saanut elää onnellisen elämän eli saanut toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ja on metsästetty kestävästi ja eettisesti, täyttää vaativimmankin kuluttajan kriteerit.
Myös WWF Suomi suosittelee kotimaisen riistalihan käyttöä. Suomalaista riistalihaa ei kuitenkaan juuri tule myyntiin suomalaisille kuluttajille, vaikka kysyntää olisi.
Metsästys on biotalouden ”heikoin oppilas” mitattuna työllisyydellä ja tuotolla. Metsästys on hieno harrastus, mutta se voisi olla enemmän: se voisi olla monelle upea työ.
Metsästäjät tekevät paljon arvokasta työtä: riistalaskentoja riistantutkimukselle, srva-työtä eli suurriistan virka-aputyötä riistakolareissa, vieraspetopyyntiä ja riistanhoitotyötä. He myös kustantavat riistahallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien rakentamisen metsästyskorttivaroillaan.
Kaupalliselle metsästykselle on kysyntää, ja riistalihalle on kysyntää. Tätä kautta saataisiin euroja, joita voidaan jakaa myös maanomistajalle ja joilla voidaan työllistyä.
Suomessa tulisi kannustaa yrittämään, eikä pelätä muutosta. Nyt on aika rohkaista ja neuvoa metsästäjiä vähitellen harjoittelemaan yritystoimintaa, jotta voisimme myös metsästyksen osalta tavoitella biotalouden tavoitteita.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.