• Onko metsän jatkuvan kasvatus vastuutonta?

    Mielipide
    27.2.201701:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Maailman tuottajajärjestön naisten komitean puheenjohtajan Kati Partasen mielestä vastuullinen metsänomistaja pyrkii tasaiseen ikäjakaumaan metsissään (20.2.). Täten turvataan tulevaisuus ja metsän hiilensidontakyky.

    Näin hän näkee avohakkuun ja metsänviljelyn ainoana oikeana uudistamisen menetelmänä. Eihän aurattu avohakkuualue oikein metsältä näytä pitkään aikaan. Samalla puiden kanssa symbioosissa elävät ja puun kasvua edistävät mykorritsasienet ja mustikat häviävät eikä metsokaan tykkää avohakkuista.

    Avohakkuitakin toki tarvitaan, mutta ei maan muokkaus ja viljely ole ainoa metsän uudistamisen menetelmä. Metsä voidaan pitää peitteisenä, metsän näköisenä, koko ajan jatkuvalla kasvatuksella. Ei sekään sovellu kaikille alueille. Puunkorjuu tulee poimintahakkuissa kalliimmaksi, mutta metsän viljelykustannus jää pois.

    Moni varsinkin pienen metsän omistaja kaihtaa avohakkuita. Myös suurmetsätalousmaa Venäjällä tehdään paljolti poimintahakkuita. Aiemmin siellä vedettiin puut kokorunkoina järeillä koneilla tien varteen käsittelyalueille. Viidennes maailman metsä­varoista on Venäjällä.

    Sadan vuoden takaisissa metsäsäädöksissä avohakkuu oli metsä hävitystä. Se voitiin sallia anomuksesta ja viljelykustannusten vakuustalletuksella. Avohakkuun kieltävää lakia alettiin 1950-luvulta alkaen tulkita avohakkuuta ja viljelyä vaativana. Tämä tulkinta tuli vallitsevaksi 1996. Nyt jatkuva kasvatus on taas laissa sallittua.

    Metsällä on muutakin käyttöä kuin puun tuottaminen. Esimerkiksi metsästys, marjastus, sienestys, kuntan tuottaminen, vaeltaminen ja stressin purku ja ”sielun hoito”.

    Avohakkuualueilla verenpaine tuskin laskee tai stressi purkaantuu. Monelle metsänhoito ja metsässä puuhastelu ovat vapaa-ajan harrastus.

    Metsän hoito ei saa olla kaavamaista. Kukin kohde tarvitsee omanlaisensa käsittelyn, tietenkin paljolti metsänomistajan mieltymysten mukaan. Avohakkuu soveltuu tiettyyn metsään ja jatkuva kasvatus taas toiseen.

    Suomen metsät ovat jääkauden jälkeen kasvaneet vuosituhansia ilman viljelyä ja aurauksia. Boreaalinen havumetsävyöhyke tuottaa puuta, vaikka hoidossa tehtäisiin virheitäkin. Ja on niitä tehtykin.

    Tapio Klen

    maatalous- ja metsätieteiden tohtori

    maakuntavaltuutettu (kesk.)

    Pieksämäki

    Artikkelin aiheet
    metsän jatkuva kasvatus
    avohakkuu
    metsänhoito
    kestävä metsätalous
    luonnon monikäyttö
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa