• Euroopan kovin ilmastovaatimus

    Mielipide
    23.8.202102:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Yksi EU:n ilmastopaketin haasteista Suomelle on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen päästökaupan ulkopuolella, niin sanotulla taakanjakosektorilla. Esitetty velvoitteemme vuodelle 2030 on unionin suurin eli 50 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

    Kysymys on liikenteen, maatalouden sekä muun muassa jätesektorin ja hajautetun öljylämmityksen päästöistä.

    Keskustelusta saa käsityksen, että liikenteessä päästöjen puolittaminen voisi tapahtua nopeastikin siirtymällä sähköautoihin. Sähköauton hankintaa tuetaan. Vastaavasti polttomoottoriautojen halutaan rangaista polttoaineverotusta kiristämällä.

    Mikäli noin toimittaisiin, tuettaisiin niitä, joilla on varaa ostaa uusi sähköauto ja vanhemmilla poltto­moottoriautoilla ajavat maksaisivat laskun. Sähkö­autojen lisääminen ei kuitenkaan ole ratkaiseva ja ainoa apu asiassa. EU:ssa on tänään 274 miljoonaa autoa. Vuonna 2030 niistä vasta 30–35 miljoonaa olisi täyssähköautoa.

    Polttomoottoriautojen päästöjen vähentäminen auttaa heti. Neste Oyj valmistaa parafiinistä dieselistä, jonka päästöt ovat lähellä nollaa. Tuotteen hinta on fossiilisia vaihtoehtoja kalliimpaa, mutta valmiste­veron poistaminen siltä synnyttäisi kysynnän. Ruotsilla tällaiseen lupa on.

    Toinen mahdollisuus on biokaasun tuotannon lisääminen. Marinin hallituksen tuore laki auttaa vain vähän. Kotieläintuotannossa syntyy metaania. Sen jalostamiseksi biokaasuksi tarvittaisiin alkuvaiheessa aika mittava valtiontuki. Sillä vähennettäisiin päästöjä ja korvattaisiin samalla fossiilisia poltto­aineita. Erityisesti raskaassa liikenteessä asialla olisi merkitystä.

    Näiden toimien lisäksi sekoitevelvoitelain tavoitetta on nostettava sekä liikenteessä että lämmitysöljyssä. Samalla linjalla voidaan edetä myös maa- ja metsätalouden työkoneiden kohdalla.

    Muista aloista poiketen maatalouden ilmasto­ratkaisuihin tarjotaan lähinnä keppiä. Ei juurikaan porkkanaa. Kun öljyllä talonsa lämmittäjä muuttaa järjestelmän maa- tai vesi- ilmalämmöksi, hän saa valtiolta 4 000 euron tuen. Miksei viljelijä, joka sitoo toimillaan hiiltä saman verran, voisi saada saman julkisen tuen.

    EU:ssa hiilen sidonnan erilaiset ”arkkitehtuurit” ovat työn alla. Niillä on kiire. Porkkanoiden on ajoituttava samaan aikatauluun keppien kanssa.

    Mauri Pekkarinen

    europarlamentaarikko (kesk.)

    Artikkelin aiheet
    EU-ilmastopolitiikka
    päästöjen vähentäminen
    sähköautot
    biokaasu
    maatalous
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa