Pariisin 2015 ilmastokokous päätti, että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Tammikuussa 2018 EU:n parlamentti asetti etanolin prosentiksi 12 vuoteen 2030 mennessä.
EU on myöhässä. Eniten autoilevassa USA:ssa etanolia tuotetaan jo nyt 11 prosentin vauhdilla.
Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin 30 vuotta ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.
Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voisi tislata. Harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.
Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta kasvista. Vahvin tuottaja on USA, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.
EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla, että ruoan hinta nousee kun osa pelloista on energiakasveilla.
Ennuste osuu jatkuvasti harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Maailmanpankin inflaatiosta puhdistettu tilasto kertoo, että tonni vehnää maksoi 300 dollaria vuonna 1960 ja 199 dollaria vuoden 2018 maaliskuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 250:stä 172 dollariin tonnilta.
Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Meillä kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.
Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.
Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssa energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista (Brassica carinata) uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.
Etiopiansinappi on energiaviljelyn merkittävimpiä viime vuosien löytöjä. Puhtaasti siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaamistahan oli pidetty ilmastokamppailulle ongelmallisimpana.
Energiaviljely olisi Suomessakin elvytettävä. Se monipuolistaisi maaseudun talouttamme.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.