Ikimetsän suojelu on yksi ekoteko

Sitran 100 fiksua arjen tekoa -sivustolla julkaisema vinkki ikimetsän suojelemisesta on herättänyt paljon keskustelua. Hannes Mäntyranta ihmetteli Maaseudun Tulevaisuuden 25.2.2019 vieraskolumnissaan ”Hiiliromanttista anekauppaa” ikimetsiin liittyvää vinkkiä ja sen laskentaa.

Sivusto tarjoaa nimensä mukaisesti sata erilaista tekoa, joiden avulla jokainen meistä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja elää hyvää elämää. Eri tekojen mittaluokkaa on havainnollistettu vertaamalla niitä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen. Laskennasta vastaa D-Mat Oy.

Kehitämme sivustoa jatkuvasti, ja testin taustalaskentaa on päivitetty ajantasaiseksi.

Viime vuonna laskennan pohjana oleva keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki päivitettiin 8 700 kilosta 10 300 kiloon hiilidioksidia.

Ikimetsien suojelua käsittelevä sivu on päivitetty viimeksi tammikuussa 2019.

Hiilivaraston sijaan tekstissä puhuttiin erheellisesti hiilinielusta. Pahoittelemme sekaannusta.

Fiksujen arjen tekojen ensisijainen tarkoitus on innostaa suomalaisia kestäviin valintoihin, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä, eikä vain kompensoimaan päästöjään. Tämän vuoksi myös hiilijalanjäljen kompensointiin viittaava prosenttiluku on poistettu.

Suosittelemme ikimetsien suojelua yhtenä fiksuna tekona, koska hiilen sitomisen ja varastoinnin lisäksi luonnontilaisten metsien suojelu edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat aikamme polttavimpia ympäristökysymyksiä.

Ikimetsän suojelu on siis arvokas ekoteko, mutta oman ilmastokuormituksensa keventämiseksi yksilön kannattaa tehdä muutakin. Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään päästöjä kompensoimalla. Päästöjä pitää myös vähentää, ja tämä edellyttää toimia meiltä kaikilta.

100 fiksua arjen tekoa -sivusto kannustaa meitä suomalaisia esimerkiksi muuttamaan ruokailutottumuksiamme ja liikkumisen tapojamme ympäristön ja oman terveyden kannalta fiksummiksi sekä kiinnittämään huomiota asumisen energiaratkaisuihin.