Lentoyhteydet ja raideliikenne ovat tärkeä osa itäisen Suomen visiota

Istun junassa matkalla Kuhmosta Lappeenrantaan. Lappeenrannassa jatkamme itäisen Suomen vision työstämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut keskeisiä itäisen Suomen toimijoita yhteiseen keskusteluun alueen elinvoiman vahvistamiseksi.

Työryhmätyöskentelyn pohjalta muodostuu itäisen Suomen kehittämisvisio.

Itäisen Suomen tuntijat varmasti hoksasivat kolumnin ensimmäisen lauseen epäloogisuuden. Kuhmosta ei ole junayhteyttä. Matkustinkin ensimmäiset 80 kilometriä omalla autolla. Pois tulen henkilöautolla.

Traficom pitää yllä tietoaineistoa Suomen alueiden sisäisestä, välisestä sekä kansainvälisestä saavutettavuudesta. Suomen keskeisten keskusten välinen matka on henkilöautolla nopeampi kulkumuoto noin 76 prosentissa tapauksista. Joukkoliikenne on taas nopeampi 24 prosentissa yhteysväleistä.

Joukkoliikenteen matka-ajat ovat kilpailukykyisiä sellaisilla pitkillä yhteysväleillä, joilla on mahdollisuus raideliikenteen hyödyntämiseen. Raideliikennettä tulee Suomessa edelleen kehittää.

Datasta voi havaita, että varsinkin pohjoisen itäisen Suomen saavutettavuus on muuta maata heikompi. Poikkeuksen tekevät paikkakunnat, joista on lentoyhteys.

Tosin on muistettava, että pelkkä teoreettinen tarkastelu ei riitä. Lentojen aikataulut ja lentotiheys vaikuttavat saavutettavuuteen. Tosiasialliseen saavutettavuuteen vaikuttaa myös matkustamisen hinta.

Maakuntakenttien lentoyhteydet ovat olleet pitkään valtakunnan päättäjien keskusteluaiheena. Kansainvälisen matkailun kehittymisen näkökulmasta lentoyhteydet ovat elinehto. Ilman lentoyhteyksiä, esimerkiksi Kajaanin ja Joensuun kentille, alueen kansainvälistä matkailua on hyvin vaikea kehittää.

Kuusamo ja Ivalo ovat esimerkki lentoyhteyksien myönteisistä vaikutuksista. Näillekin kentille lentojen määrän on oltava riittävä, jotta yhteys on matkailijalle kilpailukykyinen.

Finavia huolehtii kenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tavoitetta. Traficomin 16/2022 selvityksen mukaan Suomessa on sähköiselle lentämiselle monella tapaa suotuisat olosuhteet.

Suomessa on kattava lentoasemien ja lentopaikkojen verkosto, joka toimii alustana sähköiselle ilmailulle. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja lataus- tai vedynjakeluinfrastruktuuriin.

Pinta-alaltaan suuressa ja väestöltään pienessä maassa asutusta, elinkeinoelämää ja matkailua on kaikilla alueilla. Selvityksen mukaan sähköisen lentämisen kilpailukyky on parhaimmillaan yli 200 kilometrin matkoilla sekä reiteillä, joilla junaliikennettä ei ole.

Maakuntakenttäinfran lisäksi voidaan kehittää paikallisia kenttiä kuntien, valtion ja yritysten yhteistyöllä. Paremmat yhteydet itäisen Suomen ja pohjoisen Skandinavian välillä voisivat luoda merkittävää potentiaalia.