Lukijalta: Suomi ikääntyy vauhdilla ja tekijöitä tarvitaan – työntekijöiden kielitaidosta pidettävä huolta

Työperäinen maahanmuutto voi olla yksi keino paikata työvoimapulaa sote- ja kasvatusalalla. SuPerin tekemän selvityksen mukaan työkaverin puutteellinen kielitaito kuormittaa 70 prosenttia SuPerin jäsenistä niissä työpaikoissa, joissa on vieraskielisiä.

Olisi kaikkien edun mukaista, että työnantajat huolehtisivat nykyistä paremmin siitä, että kaikkien työntekijöiden kielitaito on ammatissa vaadittavalla tasolla.

Hoito-, hoiva- ja kasvatustyössä työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten esimerkiksi lasten, sairaiden, vammaisten, ikääntyneiden tai monisairaiden, kanssa. Näissä tehtävissä korostuu ammatillinen vuorovaikutus ja kielitaito.

Tällä hetkellä ulkomailta tulevat työntekijät jäävät liikaa oman onnensa nojaan eikä vastaanottavia työyhteisöjä valmenneta vastaanottamaan tulijoita. Huonosti hoidettu rekrytointiprosessi työntää entisestään työntekijöitä pois alalta, ja vieraskielisten kielitaidon puute lisää heidän omaa ja muiden työntekijöiden työtaakkaa.

Puutteellinen kielitaito on myös asiakas-, potilas ja työturvallisuusriski.

Kun ensi vuoden alussa uudet hyvinvointialueet aloittavat, on toivottavaa, että kaikki olemassa oleva tutkimustieto hyödynnetään alueiden erilaisissa rekrytointihankkeissa. Meillä on ammattiliitoissa osaamista ja sitä kannattaa hyödyntää.

Suomeen rekrytoinnin tulee olla eettistä, ja eri tahojen vastuiden on oltava selkeitä rekrytointiprosessissa. Prosessi ei saa loppua siihen, kun tulijat saapuvat Suomeen. Tulijat on saatava kotoutumaan ja jäämään suomalaisille työmarkkinoille.

Se on meidän kaikkien yhteinen asia. Ammatillisen kielitaidon varmistamiseen ja kehittämiseen on välttämätöntä saada valtakunnallinen malli ja rahoitus.