Tunnistetaan oikeat uhat olkiukkojen sijaan

Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon maataloustukien määrästä ja suuntaamisesta, ja hyvä niin. Kansalaisten on syytäkin tietää, miten kylmää kyytiä olisi maataloudelle tiedossa esimerkiksi sosiaalidemokraattien johdolla.

Puolueen varapuheenjohtaja Razmyar teki selväksi, että demareiden vaihtoehtobudjetissa väläyttämät 330 miljoonan euron leikkaukset maatalouteen ovat heillä talouden tasapainottamislistan kärjessä. Toivottavasti moni punamultaa haikaileva äänestäjä muistaa nämä kaavailut äänestyskopissa ja toteaa, että meillä ei taidakaan olla sama suunta.

Tämä hallitus on mittavien talouden sopeutustoimien keskellä pystynyt tukemaan maataloutta, eikä viljelijätukiin ole koskettu. Olemassa olevan rahoituksen turvin olemme pystyneet tekemään jopa tukitasojen korotuksiakin ja lisäämään korvauskelpoisuutta. Myös maaseudun kehittämisen rahoitus ja EU-saanto turvattiin.

Olemme Maa- ja metsätalousministeriössä pystyneet satsaamaan biotalouden arvonlisään, panostaneet ruokaviestiin, valmistelleet salmonellarahaston pääomituksineen, kehittäneet alkuperämerkintöjä ja lihantarkastustoimintaa, uudistaneet Finnvera-lakia ja investointien turvaamiseksi Makeran valtiotakauksia on nostettu.

Terveet markkinat ovat maataloudessakin avainasemassa. Hallitus onkin uudistanut elintarvikemarkkinalakia, ja valtuutetulle on annettu lisää toimivaltaa. Parhaillaan valmistelemme uudistuksen seuraavaa vaihetta ja muutoksia, joilla kaupan ja teollisuuden varsin keskittyneen rakenteen haittavaikutuksia voidaan taklata.

Tarkastelussa ovat mukana myös kauppojen omat merkit. Samoin hallitus hankintalain uudistuksella mahdollistaa kotimaisen ruuan osuuden kasvamisen julkisen sektorin hankinnoissa.

Pidän erityisen tärkeänä toimenpiteitä, joilla viljelijäuran alkuvaiheen tietä tasoitetaan. Niinpä nuoren viljelijän aloitustuen yrittäjätulovaatimusta on kevennetty ja yrittäjätulon saavuttamisen aikaa on pidennetty, EU:n kriisitukea on suunnattu nuorille viljelijöille ja uusimpana päätimme kehysriihessä myöntää vuosina 2026 ja 2027 nuorten viljelijöiden korvauskelvottomille pelloille korvauskelpoisuuden.

Tulostakin alkaa tulla: viime vuonna tavoite, 250 sukupolvenvaihdosta, ylittyi selkeästi, kun nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinoharjoittajan aloitustukia sai reilu neljännes enemmän tiloja kuin vuonna 2023. Tämä on erittäin tervetullut suunnanmuutos, samoin kuin investointien piristyminen.

Kaikki nämä ja monet muut päätökset kertovat hallituksen sitoutuneisuudesta ruoantuotannon ja maaseudun asiaan.

Kuitenkin väitetään, että hallituksella on kuulemma suunnitelma tilojen alas ajamisesta ja suurten tilojen suosimisesta ja vieläpä itse asiassa halu vauhdittaa maatalouden pudotuspeliä.

Jospa tämän olkiukon rakentelusta luovuttaisiin ja keskityttäisiin yhdessä kotimaisen ruuantuotannon ja maaseudun tulevaisuuden rakentamiseen.