• WWF:n Kuntulle, vielä tämän kerran

    Mielipide
    16.1.201701:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Kiitän tohtori Panu Kunttua vastineesta (MT 2.1.) esittämiini ajatuksiin. IIokseni saatoin todeta, ettei hän tai edustamansa WWF ole kieltämässä avo- ja kesähakkuita; niitä tulee vain välttää.

    Onko tarkoitus tehdä nämä työmenetelmät luvanvaraisiksi ja mikä olisi se taho, joka kyseiset luvat myöntää? Kunttu unohti myös mainita, että avohakkuun enimmäiskoko saisi WWF:n suositusten mukaan olla vain 0,3 hehtaaria, mikä vaikeuttaisi tulevia hakkuita huomattavasti.

    Minulla ei periaatteessa ole mitään jatkuvan kasvatuksen harjoittamista vastaan. Luultavasti kokeilen menetelmää itsekin omissa metsissäni. Syynä siihen ovat kuitupuun historiallisen alhaiset kantohinnat ja uudistuskustannusten jatkuva kasvu.

    Minkäänlaista pakko-­ohjausta en tule kuitenkaan hyväksymään. Meillä on nyt uusi metsälaki, joka sallii omistajalle ne metsänkäsittely­menetelmät, joita hän haluaa käyttää. Parhaaksi koetetut menetelmät jäävät vuoren­varmasti elämään.

    Kuntun mukaan olin virheellisesti tuonut esille soiden ennallistamisen kalleuden veronmaksajille. Panu Kunttu näyttää keksineen taloudellisen ikiliikkujan, jonka avulla ennallistaminen tulee käytännössä jokseenkin ilmaiseksi suopuiden myyntitulojen ansiosta.

    Ennallistettava suo ei käsittääkseni voi olla hyvässä kasvussa oleva runsaspuustoinen, järeää metsää sisältävä alue; sellaisen metsän tuhoa­minen on mielestäni metsän hävittämistä.

    Saahan tukkimetsästäkin aikaan suon, kun tukkii ojat. Eri asia on, onko se halutun kaltainen.

    Tällä hetkellä kuitupuun tienvarsihinnat ovat 25–29 euroa kuutiota kohti. Kantohintaa puille tulisi saada 9–10 euroa kuutiota kohti, ja korjuukustannuksia kertyy pehmeällä suolla pienikokoiselle puustolle noin 20 euroa kuutiolta.

    Tällaisella suolla myös kuljetusmatkat tulevat yleensä normaalia pidemmiksi, mikä lisää hankintakuluja entisestään.

    Esimerkki osoittaa, ettei hakkuutuloilla voi maksaa ennallistamisen kustannuksia. Metlan tiedotteessa vuodelta 2014 todetaankin, että ennallistamishankkeet ovat olleet pääasiassa EU-rahoitteisia suuria hankkeita valtion mailla.

    Onko EU-rahoitus ja valtion metsien hakkuutulo veronmaksajien rahaa, siihen en enää ota kantaa, voi tulla virheellinen lausunto. En myöskään aio enää jatkaa keskustelua näiden asioiden tiimoilta toistaiseksi.

    Kyösti Partanen

    metsänhoitaja, MMM

    Kitee

    Artikkelin aiheet
    metsänhoito
    avohakkuu
    soiden ennallistaminen
    WWF
    metsälaki
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja