• Energiapuun hintamysteeriin on ratkaisu

    Mielipide
    31.1.202201:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Bioenergian, tyypillisesti energiahakkeen kysyntä on parhaillaan nousussa, kun turpeen poltto hiipuu. Rinnankorkeudeltaan 6–10 senttimetrisen, karsimattoman energiapuun tienvarsihinta oli 25 euroa kiintokuutiolta loppuvuodesta 2021. Kun riukupuu keräillään tienvarren kasoista, haketetaan ja kuljetetaan rekoilla lämpövoimalaan, arvo nousee. Vuoden 2022 alussa voimalan porttihinta energiahakkeelle oli tasolla 46 euroa kiintokuutiolta.

    Energiapuun hinnassa on mysteeri. Osan energiahakkeen 46 eurosta pitäisi olla palkkaa aktiiviselle metsätilalliselle, osan palkkaa haketuksen ja kuljetuksen urakoitsijoille. Metsäntutkimuslaitos selvitti jo vuonna 2011 hintamysteeriä. Kuusisenttisena keräillyn energiapuun korjuu tien varteen maksoi raskain nykykonein 58 euroa kiintokuutiolta. Tämän päälle tulee vielä kustannus haketuksesta ja kuljetuksesta.

    Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole järkeä. Toistaiseksi pienikokoisen energiapuun keräilyn tappioista on selvitty tukiaisin.

    VTT selvitti 2013 energiahakkeen tuotantoa toiselta kannalta. Sen sijaan että pienikokoiset riu’ut kerätään metsästä järeillä koneilla yksin puin, tutkijat pohtivat voisiko pystykasvuston puida suoraan hakkeeksi.

    Parhaiten puintimenetelmään sopii pellolle viljelty lyhyen kierron paju. Siitä on käytännön kokemusta Ruotsista. Jos pellon viljelypajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Ja myytävä tuote on jo valmiiksi tien varressa hakkeena. Viljellyn pajukon kasvattajalle jäisi nykyhinnoin selvää nettotuloa.

    Energiapuun hintamysteerissä on kyse isommasta asiasta kuin poliittisesta kiistelystä tukiaisten myllyssä. Energiapuussa ja sen massakorjuussa on kyse viljelyn eli kulttuurin kehityksestä.

    Läpi kulttuurimme historian ihminen on pyrkinyt keräilystä viljelyyn. Ennen viljat kerättiin sirpillä lyhteiksi. Nyt ne puidaan jyvinä suoraan siiloon. Ennen karjan rehuheinä kerättiin soilta kantamalla se kesällä niittylatoihin ja ajamalla se talvella hevosilla navettaan. Nyt heinä viljellään pellolla ja korjataan traktorilla valkoisten muovipaalien kautta suoraan lehmille.

    Historia opettaa, että energiapuun hintamysteeriin on ratkaisu. Meidän on siirryttävä hakkeen tuotannossakin keräilystä viljelyyn.

    Veli Pohjonen

    MTT, dosentti

    Kuusamo

    Artikkelin aiheet
    energiapuu
    bioenergia
    energiahinta
    metsätalous
    lyhytkiertopaju
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle