Lännenratsastuksen monet lajit

Lännenratsastus käsittää useita eri alalajeja. Kaikissa on omat kilpailuluokkansa eri vaikeustasoilla. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

Reining: Ohjelmaan kuuluu mm. erikokoisia ja -vauhtisia laukkaympyröitä, laukanvaihtoja, nopeita käännöksiä ja sliding stopeja. Tärkeää on täsmällinen suorittaminen, oikea nopeus ja hevosen täydellinen kontrolli.

Western Pleasure: Tärkeintä on hevonen ja sen askellajit. Kilpailijat ratsastavat yhdessä ryhmässä, ja kaikki askellajit esitetään. Hyvällä pleasure-hevosella on pehmeät, keinuvat ja matkaavoittavat askeleet.

Western Horsemanship: Päähuomio on ratsastajan istunnassa ja apujen käytössä. Ensin ratsastetaan tuomarin määräämä yksilöohjelma, minkä jälkeen kaikki kilpailijat esittävät yhtäaikaa hevosensa samalla areenalla.

Trail: Trail on ”esteratsastusta”. Esteet ovat erilaisia tehtäviä, joita voi tulla vastaan maastossa: porttien avaaminen ja sulkeminen, pujottelu, sillan ja puomien ylitys eri muunnoksina.

Barrel Racing/Pole Bending: Ratsukko laukkaa tynnyrien tai tolppien ympäri erilaisia pujottelukuvioita mahdollisimman nopeasti.

Halter: Hevonen esitetään maasta käsin. Tuomari arvioi hevosen rakennetta, kuntoa ja käsittelyä. Luokka voi olla myös trail-tyyppinen rata taluttaen.

Cutting eli karjalajit: Suomessa ei karjaluokkia järjestetä. Sen sijaan Yhdysvalloissa ne ovat suosittuja. Luokissa lassotaan tai paimennetaan eri-ikäisiä nautoja. Euroopassa eläinsuojelulaki kieltää elävien vasikoiden lassoamisen, joten niiden tilalla käytetään auton perässä vedettävää puuvasikkaa.

Lännenratsastuksen monissa kisaluokissa arvioidaan paljolti hevosen taitoja. Ratsastajan osuus on mahdollisimman vähillä vinkeillä näyttää hevoselle tehtävä, ja ratsu hoitaa loput.

Etenkin karjan kanssa toimiessa hevonen tekee suurimman osan hommasta: sille näytetään laumasta erotettava nauta, jonka hevonen sitten pitää hallinnassaan. Samoin lassotessa hevonen pysähtyy ja peruuttaa lasson kireälle, kun ratsastaja on jo hypännyt selästä sitomaan vasikan jalkoja.