
Vietin taas reilun viikon kesälomastani Kainuussa, Puolangalla, pessimismin pääkaupungissa. Rikasta elämää erämaassa. Pannulle muutama kuha, ahvenia savustuspönttöön, riittävästi hillaa pakkaseen. Poutaa, raikasta sadetta, rauhaa ja puhdasta järvivettä, jossa pullikoida.
Hienoa oli päästä seuraamaan perinteistä nuotanvetoa Pirttijärven rantaan ja jigikalastuksen osaajan mukana hyvin varusteltuun veneeseen.
Kävin myös Raatteen tiellä tutustumassa Suomussalmen taisteluihin. Raatteen tien museo on vaikuttava. Käykää ihmeessä vierailemassa!
Reissuilla ja kylillä käydessä tuli jututettua ihmisiä. Politiikkaa ravistellut rasismikohu nousi esille.
Olisikohan tämä jo käyty läpi, kysyivät. Pitäisi päästä töihin kiinni. Ei nämä Suomen murheet ole hävinneet mihinkään. Pitäisi laittaa jo asiat kuntoon. Toivotettiin voimia.
Kun avaa etenkin sosiaalisen median löytyy toisenlainen Suomi. Toisenlaiset murheet. Toisaalla rasismi elää ja näkyy arjessa, toisaalla ei.
Se aiheuttaa tunnetta kahtiajakautuneisuudesta. On meitä ja heitä. Toisten huolia ja murheita on vaikea ymmärtää. Silloin herkästi kyseenalaistaa, onko niitä olemassakaan.
Vaikka jotain ei olisi itse kokenut, ei se tarkoita, etteikö asiaa olisi olemassa. Sen ymmärtäminen on viisauden alku.
Oltiin missä päin Suomea vain, niin rasismiin suhtaudutaan samoin. Rasismi on järkyttävää. Kaikissa muodoissa tuomittavaa. Ei kenestäkään tule puhua epäkunnioittavasti, väheksyen toisen ihmisarvoa.
Rasismi pitää kitkeä Suomesta ja kaikki ministerit ovat tähän työhön sitoutuneet. Annamme syyskauden alussa eduskunnalle tiedonannon konkreettisista toimista, joihin hallitus ryhtyy.
On selvä, että hallituksen ja sen ministereiden työssä ei sallita syrjintää eikä rasismia. Tehtäväni on huolehtia, että tämä myös toteutuu.
Palaan vielä Kainuuseen.
Eivät täällä hallituspuolueita äänestäneet ole rasisteja tai hyväksy rasismia yhtään sen enempää mitä muuallakaan. Elämässä ei ehkä kohdata rasismia samoin kuin kaupungeissa elävät. Siksi voi olla vaikea ymmärtää keskustelun kiihkoa. Ihmisiä murehduttaa aivan eri asiat. Nousevat arjen kustannukset, lääkäriin pääsy, sota Ukrainassa.
Me emme saa kadottaa taitoamme kuulla toisiamme ja tunnistaa, että Suomessa on paljon asioita korjattavana. Kaikki asiat eivät kosketa kaikkia, mutta se ei tarkoita ettei kaikkien pitäisi niiden korjaamiseen sitoutua.
Tämä hallitus on sitoutunut laittamaan Suomen asiat kuntoon. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut torjumaan kaikkea syrjintää.
Samoin olemme sitoutuneet vahvistamaan julkista taloutta, parantamaan palveluja, huolehtimaan ihmisten ostovoimasta. Pidämme huolta turvallisuudesta, kannamme vastuun ympäristöstämme ja huolehdimme, että lapset saavat hyvät eväät elämään.
Hallituksen tehtävä on kuulla ihmisten murheet ja huolet ja vastata niihin, ei arvottaa niitä. Tähän hallitus on sitoutunut.
Kirjoittaja on pääministeri (kok.).
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.