Julkiset hankinnat voivat pelastaa yrityksiä

Suomi elää poikkeusoloissa, valmiuslaki on otettu käyttöön ja valtion varmuusvaraston salvat on avattu. Sittemmin on myös osoittautunut, etteivät varmuusvarastot riitä kaikkiin tarpeisiin.

Koronakriisi uhkaa paitsi terveyttämme myös talouttamme. Nyt on ilmoitettu jo yli 350 000 työntekijän mahdollisista lomautuksista ja lukuisten yritysten toimintavaikeuksista.

On päätetty suuresta yritystukipaketista, mutta yritykset tarvitsevat tukitoimien lisäksi tilauksia ja niiden tuomaa kassavirtaa.

Nyt jos koskaan suomalaisen työn tukeminen on tärkeää. Keskeisissä rooleissa siinä ovat julkinen sektori ja sille palvelujaan tarjoavat yritykset.

Suomalaisen Työn Liiton 4 300 jäsenyrityksestä miltei viidesosa ilmoittaa julkisen sektorin asiakasryhmäkseen. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa ja ne työllistävät satojatuhansia suomalaisia.

Koska nopeasti edennyt kriisi uhkaa tyrehdyttää yritysten kassavirrat, voi julkinen sektori vaikuttaa asiaan tekemällä hankintojaan nopeutetusti ja ottamalla käyttöön kaikki hankintalain sallimat joustot. Hankinnat tulisi kohdistaa mahdollisuuksien mukaan suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat vastuullisesti.

Hankintoja tulee pilkkoa niin, että pk-yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin. Hinnan sijaan tulee painottaa elinkaarikustannuksia ja tehdä ratkaisuja, jolloin suomalaisten yritysten mahdollisuudet pärjätä kilpailussa paranevat.

Myös vastuullisuus­kriteerien käyttäminen edistää kotimaisten tuotteiden tai palveluiden hankintaa, koska silloin voidaan vaatia tuotteiden ja palveluiden edistävän työlli­syystavoitteita. Työllisyyden edistäminen hankintakriteerinä pitäisikin nyt ottaa rohkeammin käyttöön. Poikkeustilan sallimat suorahankinnat tulee myös kohdistaa suomalaisiin yrityksiin ja suomalaiseen tuotantoon.

Monissa suurissa kaupungeissa käytetään jo hankintalain sallimia joustoja. Esimerkiksi Espoon kaupunki on ottanut käyttöön niin kutsutut ranska­laiset kilpailutukset, joissa hinta määritellään ensin, ja itse kisan ratkaisevat laatutekijät.

Myös lähiruokaa on onnistuttu suosimaan eri puolilla Suomea määrittelemällä laatukriteerit tarkasti.

Työllisyyden edistämistä osana hankintoja on suunniteltu, ja tämä keino tulisi ottaa käyttöön välittömästi ja laajasti.

Hankinnat tulisi kohdistaa työllistäviin ja vastuullisesti toimiviin suomalais­yrityksiin.