Yliö: Vetytaloudesta Suomen talouden uusi kivijalka

EU:n tulee pienentää hiilijalanjälkeään vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia, ja hiilineutraali unionin pitää olla vuonna 2050. Tavoitteet ovat kovia, sillä vuonna 2021 EU-maissa käytetystä energiasta 70 prosenttia tuotettiin fossiilisesti kivihiilellä, öljyllä ja maa­kaasulla. Suomi pyrkii ilmastoneutraaliksi jo vuonna 2035.

Ilmastotavoitteet, energia­kriisi ja geopoliittinen epävakaus ovat lisänneet tarvetta nopeuttaa fossiilisesta uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Vihreän siirtymän hankkeiden taloudellinen mittakaava on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan pelkästään Suomessa yli 200 miljardia euroa. Tässä koko Eurooppaa koskevassa energiasiirtymässä vedyllä on keskeinen merkitys.

Energiamuotona vety ei ole uusi, mutta uutta on kyky tuottaa päästötöntä vihreää vetyä, joka on samaan aikaan raaka-aine, polttoaine sekä energiavarasto teollisuuden hiilineutraaliin tuotantoon. Vedestä uusiutuvalla sähköllä, kuten aurinko- ja tuulivoimalla, tuotettava vety on ekologinen polttoaine.

Suomella on vetytaloudessa kiistattomia valttikortteja, kuten puhdas, edullinen ja toimitusvarma sähkö. Luotettavat sähköverkot ja hyvät liityntämahdollisuudet sähkön kantaverkkoon ovat tärkeimpiä kansallisia kilpailukykytekijöitämme puhdasta energiaa tarvitsevissa teollisissa hankkeissa.

Fingrid investoi vetytalouttakin tukevaan kantaverkkoon enemmän kuin koskaan aiemmin. Kotimainen maatuuli­voima on edullista, ja kehitteillä on useita satoja hankkeita, jotka mahdollistavat viime vuosina nähdyn kasvun jatkumisen. Lisäksi Suomessa on vakaa toimintaympäristö, osaamista sekä tilaa teollisille investoinneille ja vettä vedyntuotannon tarpeisiin.

Vedystä voi jatkojalostaa synteettisiä polttoaineita, kemikaaleja ja muovia. Myös fossiilivapaan teräksen tuotannossa vedyllä on keskeinen rooli. Kysyntä kestävästi tuotetuille tuotteille on jo nyt todella suurta.

Fingridin ja Gasgridin uunituore raportti osoittaa, että vety herättää yrityksissä valtavaa kiinnostusta. Suomella on potentiaalia tuottaa vetyä niin kotimaan teollisuuden tarpeisiin kuin vientiin. Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa 10 prosenttia kaikesta EU:n vihreästä vedystä vuonna 2030.

Gasgrid Finland on käynnistänyt muun muassa kolme kansainvälistä kehityshanketta rajat ylittävän infrastruktuurin ja vetymarkkinan luomiseen. Vetyä voidaan siirtää putkia pitkin äärimmäisen tehokkaasti, ja Itämeren alueelle ulottuva siirtoverkko pyritään rakentamaan valmiiksi vuoteen 2030 mennessä.

Projekteilla edistetään myös eurooppalaista energia­omavaraisuutta, ja vedyn varastoinnilla voidaan tasata tehokkaasti energiatuotannon kausivaihteluita.

Suomessa on suunnitteilla kymmeniä vetyhankkeita paikallisten energiayhtiöiden kanssa eri kaupunkeihin, kuten Kotkaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Tampereelle. Kristiinankaupunkiin suunnitellaan 200 megawatin vetylaitosta. Öljynjalostuksessa kaavaillaan maakaasusta tuotetun vedyn korvaamista vihreällä vedyllä. Raahessa toimiva terästehdas pyrkii hiilineutraaliin tuotantoon muun muassa vihreää vetyä hyödyntäen. Vaasassa on innovatiivinen energiaklusteri, ja kaupungissa kehitetään maailman merille vihreällä vedyllä valmistetulla poltto­aineella kulkevia päästöttömiä laivamoottoreita.

Suomen asema on vetykartalla vankka, mutta kilpailu investoinneista ja osaajista on kovaa. Töitä pitää nyt tehdä yhdessä hartiavoimin muun muassa tutkimuksen ja kehityksen, energiainfran, rahoituksen, koulutuksen ja luvituksen parissa.

Hienoa, että vetytalouden edistäminen on korkealla myös poliittisten päättäjiemme agendalla. Edullisen puhtaan sähkön saatavuus pitää varmistaa. Me uudistamme energia­järjestelmiämme avoimesti ja tiiviissä vuoropuhelussa käyttäjien tarpeet ennakoiden. Se on kansallinen etumme, ja kansainvälisesti uniikkia.

Markkinoidaan me kaikki yhdessä Suomea erinomaisena toimintaympäristönä vihreään siirtymään investoiville yrityksille, kuten teräksen valmistajille, akkuklusterille ja datakeskuksille. Rakennetaan vedystä rohkeasti uusi talouden kivijalka, ja otetaan Suomeen tämän joukkuelajin ’Euroopan mestaruus’. Palkintona on tuhansia uusia työpaikkoja, taloudellista hyvinvointia, energiaomavaraisuutta sekä mittaamattoman arvokkaita ympäristöhyötyjä myös tuleville sukupolville.

Sara Kärki

johtaja, Gasgrid Finland Oy

Mikko Heikkilä

päällikkö, strateginen verkko­suunnittelu, Fingrid Oyj