Eero Heinäluoma: Suomi kuuluu voittajiin, kun öljyn koko maailmaa hallitseva asema päättyy

EU-parlamentti hyväksyi tällä viikolla kaksi merkittävää fossiilisista polttoaineista luopumista edistävää lakiuudistusta.

RepowerEU -kokonaisuus pitää sisällään aiemmista ohjelmista noin 225 miljardin euron lainavaltuudet ja 72 miljardin euron avustukset. Nyt parlamentin päätöksellä tätä avustusosuutta korotettiin 20 miljardilla eurolla ja kohdennettiin uusiutuvan energian edistämiseen.

Päätöksen tavoitteena on edistää riippumattomuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista, nopeuttaa vihreää siirtymää sekä tukea haavoittuvien kotitalouksien, pk-yritysten ja mikroyritysten energialaskusta selviämistä.

Toinen merkittävä parlamentin linjaus koskee tavoitetta siirtyä vuoteen 2035 mennessä täysin päästöttömien uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen myyntiin.

Kun samaan aikaan saimme komission linjaukset myös raskaampien hyötyajoneuvojen päästötavoitteista, niin voi hyvällä syyllä todeta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisen olevan hyvällä uralla.

Suomen oloissa polttomoottoriautoilla toki on seuraavan runsaan vuosikymmenen aikana edelleen käyttöä, samalla kun akkuteknologian kehittymiseen liittyy kovia odotuksia ja uusia kaupallisia mahdollisuuksia.

Paradoksaalista kyllä Euroopan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin nopeuttaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yritys käyttää energiaa aseena EU-maita vastaan. Venäjä joutuu nyt tilanteeseen, jossa maa istuu valtavien raaka-ainerikkauksien päällä samaan aikaan kun näiden rikkauksien kysyntä tulee dramaattisesti laskemaan.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin mullistaa geopolitiikkaa, sillä öljyyn ja kaasuun perustuvat valta-asemat maailmassa muuttuvat.

Lähi-idän öljyntuottajamaat ovat merkittäviä vielä seuraavan runsaan vuosikymmenen ajan, mutta sen jälkeen näiden maiden seura on asteittain vähemmän kiinnostavaa. Mitä enemmän tuulimyllyjä ja aurinkokennoja Suomessa ja Euroopassa rakennetaan, sen vähemmän öljyntuottajamaita jatkossa kumarretaan.

Öljyn koko maailmaa hallitsevan aseman päättyessä Suomi kuuluu voittajiin. Energiahuollon omavaraisuus paranee ja kauppataseemme vahvistuu, kun sähköntuotanto ja lämmitys muuttuvat päästöttömiksi ja öljytuotteet pitkälti katoavat myös liikenteestä.

Vetytuotannon yleistyessä Suomesta voi tulla energian nettoviejämaa. Miljardien eurojen rahavirrat voivat näin jäädä kotimaahan.

Alkutalvi on ollut energiahuollossa kriittistä murrosaikaa. Uusiutuviin energiamuotoihin panostamisen lisäksi myös sähkönkulutuksen säästössä on tehty ennätyksiä. Kun lisäksi leuto talvi on ollut puolellamme, on päättyneen tammikuun sähkönkulutus Suomessa ollut liki 10 prosenttia pienempää kuin vuotta aiemmin.

Talven selän taittuessa näyttää ilmeiseltä, ettei Eurooppa ajaudu pelättyyn kaasun ja sähkön sääntelyyn ja pulatalouteen.

Helmikuun pienten pakkasten takaa saattaa jo kevätaurinkokin pilkottaa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).